Suomen Retkimelojien hallitus on valinnut varapuheenjohtajaksi Pekka Hurmeen ja sihteeriksi Asko Niemelä-Kouran. Rahastonhoitajaksi valittiin Elina Wuorivirta.
Nauhavastaava vaihtuu kevään aikana, uusi nauhavastaava on Mats Ceder Vaasasta. Jäsensihteerinä jatkaa Mirja Hämäläinen, pohjoismaisia yhteyksiä hoitavat edelleen Christina Lindell ja Mats Ceder. Rauli Rautavuori ja Alli Lind päivittävät verkkosivuja. Yhdistyksen karttakirjastoa hoitaa Juho Paaso.
Vuosikokous valitsi yhdistyksen neljänneksi kunniajäseneksi Johan Holmbergin. Johan on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana, ideoinut Saaristonauhan sekä vetänyt muun muassa Vienanmeren ja Höga Kustenin retket sekä viimekesäisen juhlaretken.
Vuoden 2018 hallituksessa jatkaa Henrik Westermark ja uusina valittiin Pekka Hurme, Eero Oura ja Elina Wuorivirta kaksivuotiskaudelle 2018-2019. Puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Alli Lind. Uusi hallitus kiittää vanhaa hallitusta Olli Ajo, Mats Ceder, Rauli Rautavuori ja Olli Sariola – heillä täyttyi peräkkäisten, sääntöjen sallimien hallituskausien määrä.
Vuosikokous hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelmat vuodelle 2018 – jäsenmaksut pysyvät ennallaan – sekä tarkasti toimintakertomuksen ja talouden 2017. Hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Lisäksi käsiteltiin kokoukselle tehty esitys, joka hylättiin.
Saaristonauhan sääntöjä uudistettiin tekstiltään, valinnaisiin kohteisiin lisättiin Örö ja lisäksi tämän nauhan muutokset siirrettiin hallituksen päätettäviksi. Näin on muidenkin nauhojen kanssa ja hallitus 2017 yhdenmukaisti nauhasäännöt loppuvuonna 2017. Samalla Vuoksennauhaan liitettiin kolmas reittivaihtoehto Saimaalla.
Suomen rannikon eli Sinivalkonauhan meloi ensimmäistä kertaa sup-laudalla Timi Hellman. 750 000 melanvetoa vei Syöpämelojat Virolahdelta Tornioon kuten Anders Myntti esitelmässään kertoi.
Vuosikokouksen jälkeen jaettiin nauhakunniakirjat Sinivalkonauhan meloneille sekä Vuoksennauhan melojille. Vuoksennauha on houkutellut runsaasti melojia ja tarjonnut monelle mahdollisuuden aloittaa ”lyhyemmällä” parin viikon retkellä osallistumisen nauhamelontoihin. Vuoksennauhan kolmas reitti Uukuniemi – Liehtalanniemi – Valamo – Tahko ja juhlaretkireitin kuvaesitys nähtiin lopuksi.
Suomen Retkimelojat ry Finlands Långfärdspaddlare rf vuosikokous pidettiin sunnuntaina 11.2.2018. Vuosikokous on jäsenille ja esitelmätilaisuus kaikille.
Suomen Retkimelojat ry:n vuosikokous pidetään sunnuntaina 11.2.2018 klo 13.30 Helsingissä Merimelojien majalla, osoitteessa Merikannontie 10. Kokous on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille.
Kokouksessa käsitellään:
Kokouksen jälkeen noin klo 15 jaetaan kauden 2017 Sinivalkonauha-, Saaristonauha- ja Vuoksennauhamelontojen kunniakirjat. Tämä osa tilaisuudesta on avoin kaikille melontaretkeilystä kiinnostuneille.
Suomen Retkimelojat ry – Finlands Långfärdspaddlare rf årsmötet 2018 hålls på söndagen 11.2.2018 vid 13.30 i Merimelojien maja i Helsingfors. Adressen är Merikantovägen 10. Mötet är för föreningsmedlemmar.
Mötet behandlas
Efter mötet cirka kl. 15 utdelas diplom åt dem som paddlat olika Band-paddlingar år 2017. Denna del är öppen for alla som är intresserad av långfärdspaddling.
Tervetuloa – Välkommen
Hallitus – Styrelse
Suomen Retkimelojien jäsenkirje on postitettu jäsenille sähköpostilla 12.6.2017. Jäsenkirjeessä kutsu 20-vuotisjuhlatapaamiseen 7.-9.7.2017.
Medlemsbrev har blivit e-mailad till alla medlemmar. Den innebär inbjudan till 20-års jubileumsträff 7.-9.7.2017.
Suomen Retkimelojien 20-vuotistapaaminen 7. – 9.7.2017
Liehtalaniemen museotila, Ylössaarentie 205, Puumala
Saavu paikalle perjantaina 7.7. tai lauantaiaamuna 8.7. Leiriydymme Liehtalanniemen museotilan rannassa. Ota mukaan teltta, retkikamat, kajakki tai kanootti makusi mukaan, evästä. Huomaa, että paikalta ei saa vettä, vesi pitää tuoda mukana omassa astiassa. Lähin julkinen vesipiste on Puumalan satamassa.
Lauantaina 8.7. on mahdollista käydä museotilalla. Olemme sopineet museokäynnistä Puumalan matkailun kanssa, ja retkimelojat maksaa jäsentensä museoliput keskitetysti (siksi ilmoittautuminen). Päätapahtumana on yhteinen olemassaolo lauantaina ja istumme lauantaina ulkona iltaa eli varaudu sopivin vaattein.
Ennakkotietojen mukaan paikka on pieni luonnonranta, jossa voi olla myös veneilijöitä. Kävelymatka autotieltä rantaan on noin 300-400 metriä, eli varaudu siihen pakatessasi. Sunnuntaina voimme saatella juhlaretkeläiset matkaan taas kohti seuraavaa etappia. Paikalta voisi hyvin myös lähteä retkelle päiväksi pariksi tai mitä omat aikeesi ovatkaan.
Ilmoita osallistumisesta Suomen.retkimelojat@gmail.com osoitteeseen tai tekstiviestillä puheenjohtajalle (jäsenkirjeessä suora numero sähköpostissasi). Huomaathan että on lomakausi, eli viesteihisi ei ehkä heti vastata.
Tilaisuus on maksuton jäsenille. Jokainen vastaa varusteistaan ja kuljetuksista itse. Kyytiä voi kysellä ja tarjota omatoimisesti Retkimelojien Facebook-ryhmässä. Tässä on mahdollisuus tutustua lajitovereihin.
Museon esittely ja karttalinkki
http://www.museoraitti.fi/museot/liehtalanniemen-museotila/
Museon esite
http://www.puumala.fi/uploads/tiedostot/matkailu/liehtalanniemi%20esite%202015.pdf
Tervetuloa!
Liehtalanniemen museigård, Ylössaarentie 205, Puumala
Kom på fredag eller lördag morgon. Vårt läger är på Liehtalanniemi museigårds strand. Ta med tält, utfärdsgrejer, kajak eller kanot och mat. Observera att man inte får vatten på området, det bör tas med i eget kärl. Närmaste allmänna vattenpost finns vid Puumala hamn.
Lördag 8.7 är det möjligt att besöka museigården. Vi har avtalat om museibesök med Puumalan matkailu och föreningen långfärdspaddlarna betalar medlemmarnas inträdesbiljetter (därför krävs anmälan).
Huvudfesten är i form av gemensam samvaro på lördagen och vi sitter ute på kvällen så kom ihåg att ta med lämpliga kläder.
Enligt förhandsuppgifter är platsen en liten naturstrand där det även kan förekomma båtfarare. Gångväg från bilvägen är ca 300-400 meter så kom ihåg det när ni packar utrustningen.
På söndag kan vi följa jubileumspaddlarnas avfärd på följande etapp. Man kan även göra en några dagars paddeltur i området eller annat som faller en in.
Anmäl ditt deltagande till Suomen.retkimelojat@gmail.com eller som textmeddelande till ordförande (telefonnumret i medlemsbrev) . Observera att det är semestertider och att du kanske inte genast får svar på ditt meddelande.
Tillställningen är gratis för medlemmar. Alla ansvarar emellertid själva för sin utrustning och sina transporter. Man kan fråga efter och erbjuda skjuts via långfärdspaddlarnas facebok-grupp. Resan är en möjlighet att bekanta sig med likasinnade!
Välkom!
Museets broschyr och kartlänk:
http://www.museoraitti.fi/museot/liehtalanniemen-museotila/
http://www.puumala.fi/uploads/tiedostot/matkailu/liehtalanniemi%20esite%202015.pdf
Retki alkaa perjantaiaamuna 30.6. Uukuniemen kirkonkylän rannasta (linnuntietä noin 40 km suoraan itään Punkaharjusta eli aivan Venäjän rajan tuntumasta) ja loppuu torstai-iltana 20.7. Nilsiän Tahkovuorelle.
Reitti kiertää ensin Kerimäen, Punkaharjun ja Suvorovin sotakanavien kautta Etelä-Saimaalle, jossa kierretään Lintusalon saari jonka jälkeen suunnistetaan kohti pohjoista ja Savonlinnan, Heinäveden, Riistaveden ja Juankosken kautta Tahkolle.
Juhlaretki on jaettu kahteen etappiin ja on mahdollista osallistua jompaan kumpaan etapeista tai koko juhlaretkelle.
Ensimmäinen Uukuniemestä lähtenyt etappi (8 päivää ja 266 km) päättyy perjantaina 7.7. Lintusalon saaristoon, jossa seuraavana päivänä lauantaina on 8.7. järjestetään Suomen Retkimelojien kesäkokoontuminen mukavan yhdessäolon ja melonnan merkeissä.
Toinen melontaetappi aloittaa taipaleensa kohti pohjoista sunnuntaina 9.7. ja suunnistaa Puumalan ja Sulkavan kautta Savonlinnaan, josta matka jatkuu Linnasaaren kansallispuiston ja Oravin kautta Koloveden kansallispuistoon. Kolovedeltä retki jatkuu Heinäveden luostaripitäjään, jossa tutustutaan Valamon luostariin ja Suvasveden ja Litmaniemen kautta Riistavedelle. Lopulta 11 päivää myöhemmin ja 344 km jälkeen toinen etappi saavuttaa 20.7. Nilsiän Tahkovuoren.
Matkan varrella on tarkoitus tutustua paikalliseen kulttuurin ja nähtävyyksiin, solmia ystävällismielisiä suhteita paikallisiin ja levittää retkimelonnan ilosanomaa.
Keskimääräiset päivämatkat ovat 35-40 km, lisäksi puolittaisia melontapäiviä on kiinnostavien kohteiden kohdalla
Vaatimukset, valmistautuminen: 200 km melottuna ennen juhlaretkeä ja hyvä omatoiminen retkeilyrutiini. Retken osallistujien on itse huolehdittava vakuutusturvansa esimerkiksi sairastumisen tai tapaturmien varalta.
Varustevaatimukset: oma teltta, omat muonat, oma kajakki ja vaatetus niin kylmän, sateen, viiman kuin helteenkin osalta.
Muut vaatimukset: huumorintaju sekä reipas ja iloinen mieli, joka ei pienestä vastatuulesta tai vastoinkäymisestä lannistu.
Kuljetukset: mahdollisuus kajakin ja varusteiden yhteiskuljetukseen Helsingistä ja Helsinkiin
Retken vetäjä: Johan Holmberg
Ilmoittautumiset ja tiedustelut : sähköpostitse iamjohan.holmberg@dlc.fi tai tekstiviestinä GSM 0400- 172 816
Långturen börjar fredag morgon 30.6.2017 från Uukuniemi kyrkby som ligger vid stranden av sjön Pyhäjärvi (fågelvägen ca 40 km rakt österut från Punkaharju det vill säga intill ryska gränsen) och slutar på torsdag kväll 20.7. i semesterbyn Tahko vid sjön Syväri i Nilsiä.
Rutten gör först en sväng söderut och via Kerimäki, Punkaharju och Suvorovs krigskanalerna i Telataipale, i Kukonharju och i Käyhkää och kommer man ner till Södra-Saimen, var man rundar ögruppen Lintusalo och därefter fortsätter färden norrut mot staden Nyslott (Savonlinna på finska), och via orterna Heinävesi och Riistavesi och Juankoski kommer man slutligen upp till Tahko i Nilsiä.
Jubileumspaddlingen är uppdelad i två deletapper, vilket innebär att det är möjligt att deltaga antingen i hela paddlingsexpeditionen eller sedan i nåndera deletappen.
Den första etappen som startade från Uukuniemi kommer efter 8 dagar och 266 km till Lintusalo på fredagen 7.7. var man nästa dag på lördag 8.7. ordnar Finlands
Långfärdspaddlares sommarmöte med angenäm samvaro och med paddling i närmiljön.
Den andra etappen börjar sin färd norrut söndag 9.7. och orienterar sig via orterna Puumala och Sulkava till staden Nyslott varifrån turen fortsätter genom Linnasaari nationalpark och Oravi till Kolovesi nationalpark.
Från Kolovesi fortsätter färden till Heinävesi och dess kloster, var man bekantar sig med Valamo ortodoxa munkkloster och därefter vidare norrut via sjön Suvasvesi och näset Litmaniemi till orten Riistavesi. Slutligen efter 11 dagar och 344 km når andra etappen 20.7. semesterorten Tahko i Nilsiä.
Jubileumsexpeditionen går genom Insjöfinlands vackraste trakter och finaste turistattraktioner, varför man längs med rutten gör små sightseeinguppehåll både för att bilda sin själ men även för att umgås med de lokala människor och för att sprida långfärdspaddlingens glädjebudskap.
De genomsnittliga dagsturerna är 35-40 km, förutom ett antal halva paddlingsdagar vid turistmål.
Krav, förberedelse: 200 km paddlingskilometer före själva expeditionen och en god lägerlivserfarenhet. Deltagarna ansvarar för sitt eget försäkringsskydd dvs vänligen kontrollera att din försäkringen är i kraft i händelse av sjukdom eller olycka.
Utrustningskrav: eget tält, proviant samt egen kajak och klädsel för både regn och sol, kyla och hetta, vind.
Övriga krav: humor och ett glatt sinnelag som inte fördystras av motvind eller tillfälliga motgångar.
Transport: möjlighet finns för transport av kajak och utrustning från och till Helsingfors.
Reseledare: Johan Holmberg
Anmälningar och information: e-post: iamjohan.holmberg@dlc.fi eller SMS +358-400- 172-816
The three-week expedition begins on Friday morning June 30, from Uukuniemi village located on the shores of Lake Pyhäjärvi (about 40 km directly east of Punkaharju) and ends on Thursday evening July 20 at the holiday resort of Tahko by Lake Syväri in Nilsiä.
The route first turns to the South through the villages of Kerimäki and Punkaharju. Then through Suvorov war canals of Telataipale in Kukonharju and Käyhkää, the route reaches Southern Saimaa. There we circumnavigate the archipelago of Lintusalo and continue to the North, towards the city of Savonlinna, and then through towns Heinavesi and Riistavesi and Juankoski ultimately ending up at the Tahko holiday resort in Nilsiä.
The Jubileum Expedition is divided into two main legs, which means that it is possible to participate either in whole kayaking expedition or in just one of the legs.
The first leg, which started from Uukuniemi comes after eight days and 266 km to Lintusalo on Friday July 7. where on the next day on Saturday July 8 there will be the Expedition Paddler’s summer meeting with pleasant socializing and canoeing in the local environment.
The second leg begins its journey northward on Sunday, July 9, and does navigate itself via the villages of Puumala and Sulkava to city of Savonlinna. The tour continues through Linnansaari National Park and Oravi to Kolovesi National Park.
From Kolovesi journey continues to Heinävesi and its monasteries, where we will be sightseeing the new Valamo Orthodox monastery and then continue north through the Lake Suvasvesi and Isthmus Litmaniemi to Riistavesi village. Finally, after 11 days and 344 km the second leg does reach on July 20:th Tahko holiday resort in Nilsiä.
The anniversary expedition route circles through most beautiful areas and finest attractions of the Finnish lake district. Along along the route make small sightseeing breaks in order to cultivate the soul, but also with the aim of socializing with the local people and to spread the good message of expedition kayaking.
The average length of the daily legs are around 35-40 km, in addition there are a number of half-days of paddling at the tourist destinations.
Requirements, preparation: 200 km kayaking/canoeing kilometers this summer before the expedition and a good experience of self-sustained camp life and outdoors. Participants are responsible for their own insurance coverage – please check that your insurance is valid in the event of illness or accident.
Equipment requirements: own tent, food, drinking water and provisions, own kayak and clothing for both rain and sun, cold and heat, wind. We may help you to find kayak rentals, but the main responsibility is yours.
Other requirements: positive attitude and humor and a spirit that will not be darkened of headwinds or temporary setbacks.
Transport: possibility to transport kayaks and equipment to and from Helsinki.
Tour leader: Johan Holmberg
Entries and information: e-mail: iamjohan.holmberg@dlc.fi or SMS + 358-400- 172-816
Suomen Retkimelojien vuosikokous kutsuttiin koolle 16.1.2017 verkkosivujen kokouskutsulla sunnuntaiksi 12.2.2017. Kutsun julkaisemisen aikaan tiedossa olivat vain sääntömääräiset asiat.
Kutsun lähettämisen jälkeen Retkimelojat sai esityksen juhlaretkeksi kesälle 2017. Esitys oli annettu vuosikokoukselle, mutta se saapui niin myöhään, ettei se ehtinyt kokouskutsuun. Ehdotus päätettiin käsitellä vuosikokouksen kohdassa Muut asiat. Se sopi ehdottajalle, ja juristilta tarkistettiin, että se on korrekti tapa toimia.
Kopio virallisesta kokouskutsusta lähetettiin sähköpostilla jäsenille – tässä vaiheessa esitys juhlaretkeksi ei ollut saapunut. Muistutusviesti vuosikokouksesta lähti seitsemän päivää ennen kokousta. Muistutusviestissä oli linkit toimintakertomukseen, toimintasuunnitelmaan sekä Muut asiat -kohdan alla juhlaretkiehdotukseen. Juhlaretkiehdotus sisälsi ajatuksen, että juhlaretken reitistä muodostuisi uusi nauhamelonta. Kaikilla jäsenillä oli mahdollisuus tutustua ehdotukseen.
Seuran toimintasuunnitelmassa luki, että jos vuosikokoukseen mennessä tulee ehdotus juhlaretkestä, sellainen voidaan järjestää. Vuosikokous hyväksyi toimintasuunnitelman muutoksitta. Vuosikokous hyväksyi yksimielisesti talousarvioehdotuksen, jossa oli varattuna seuran budjettiin nähden suuri summa juhlaretken järjestämiseksi.
Esittelin vuosikokouksen asialistan kohdassa 14 Muut asiat ehdotuksen juhlaretken järjestämisestä kesällä 2017 ja siihen liittyvän ajatuksen, että juhlaretken reitistä muodostuisi uusi nauhamelonta.
Vuosikokouksessa kuultiin muutamia puheenvuoroja, jotka vastustivat uuden nauhan perustamista.
Vuosikokous siirsi juhlaretkiasian kokonaisuudessaan hallituksen käsiteltäväksi.
Virallisessa kokouskutsussa ei ollut mainintaa juhlaretkestä kesällä 2017. Juhlaretkiehdotus käsiteltiin kohdassa muut asiat, se ei ollut osa virallista kokouskutsua eikä siten vuosikokouksen päätösasia. Muut asiat -kohta on tiedotusluonteinen.
Yhdistyksen tavoite on retkimelonnan edistäminen. Juhlaretki on seuran tavoitteen ja perinteiden mukainen tapahtuma, josta toivon olevan iloa mahdollisimman monelle meistä. Ehdotukset ja keskustelu melonnan edistämiseksi ovat jatkossakin tervetulleita.
Alli
Vuosikokouksen 12.2.2017 puheenjohtaja
Suomen Retkimelojat Finlands Långfärdspaddlare rf
Tapahtui ASKR-retkellä (Arctic Sea Kayaking Race & Ramble) Pohjois-Norjassa: Sinä aamuna oli melottu vasta tunti–puolitoista kun norjalaiset vetäjät veivät meidät maatauolle saareen ja ilmoittivat, että tähän jäädään pariksi tunniksi. Suomalaisporukassa heräsi kapinamieli: melomaan tänne on tultu eikä makaamaan. Ihan tarpeeksi oli muutenkin kestetty norskien hilipatipippaa-meininkiä, haitarinsoittoa, tanssia ja yhteishoilausta kunnon yöunien ja kunnon päivämatkojen sijaan. Suomalaisporukka ilmoittaa, että haluaa jatkaa matkaa nyt. Mikäs siinä, sille näytetään reitti seuraavaan taukopaikkaan, tavataan siellä. Lopulta suomalainen etujoukko pääsi perille ehkä varttia ennen pääjoukkoa: isännät tiesivät, milloin vuorovesi kääntyy. —Markku
Koska sekä Norjassa että Ruotsissa ja maailman merillä – sisämeriä kuten Välimeri ja Itämeri lukuunottamatta, vuorovesi kuuluu melojan arkeen, muutama sana aiheesta. Vuorovesihän johtuu kuun vetovoimasta, ja vesi nousee ja laskee (luode) reilun kuuden tunnin välein. Vuoksi, nousuvesi, nousee ja luode, laskuvesi laskee kahdesti vuorokaudessa. Vuoroveden korkein ja matalin hetki siirtyy joka päivä karkeasti tunnilla. Vuorovesitiedot ovat siten päivä- ja paikkakohtaisia.
Kuunkierron aikana kahdesti – uuden kuun ja täysikuun aikaan – esiintyvät voimakkaammat nousu- ja laskuvedet. Tällöin maa, kuu ja aurinko ovat samalla linjalla. Kahdesti kuussa vähäisemmät nousuvedet ilmenevät kuun ensimmäisen ja kolmannen neljänneksen aikana, jolloin kuu on kauimpana maan ja auringon väliseltä linjalta.
Vuorovesi vaihtuu noin 6 tunnin 45 minuutin välein. Vuoroveden käännekohta siirtyy joka päivä noin tunnin myöhemmäksi.
Vuorovesi on helpointa selvittää vuorovesitaulukosta. Taulukossa kerrotaan yleensä vedenkorkeuden vaihtelu (englanniksi range) eli kuinka monta metriä matalan ja korkean veden välinen ero on. Näitä on myös internetissä. Vuorovesitaulukosta kannattaa kesäkuukausina tarkastaa, onko kesäaika otettu huomioon vai pitääkö taulun kellonajat itse muuttaa kesäaikaan.
Trearddur Bayn vuorovesitaulukko yhdelle päivälle
KUVA
Treaddur Bay Walesin Angleseyssä on suosittu melontakohde. Sen hiekkaranta on nousuveden huipulla parikymmentä metriä tieltä mereen, tai laskuvedellä 200 metriä tieltä veteen. Rannalla vuoroveden korkeus vaihtelee useita metrejä.
Sininen kuvio kuvaa veden nousun muutosta tiettynä päivänä ja kellonaikana. Taulukosta kuvion vasemmalla puolen näkee eron metreinä sekä täsmälliset vuoksen ja luoteen kellonajat.
Tulvavuoksia esiintyy uudenkuun ja täydenkuun aikana. Silloin vuoksen ja luoteen korkeusero voi kasvaa entisestään. Silloin sininen kuvio olisi hieman korkeampi ja jyrkempi.
Treaddur Bay, Wales vuorovesitaulukko, tulostettu BBCn sivulta päivälle 25.2.2014 http://news.bbc.co.uk/weather/coast_and_sea/tide_tables/11/479/
Monilla alueilla vuorovesivirta voi olla melontanopeutta suurempi, jolloin vastakkaiseen suuntaan tahkoaminen on turhaa työtä. Aikataulua on hyvä sovitella vuorovesien mukaan.
Virtauksen voima muuttuu veden noustessa ja laskiessa. Vuorovesivirtaus on heikoin vuoroveden suunnan vaihtuessa. Virta ja veden korkeuden muutos ovat suurimpia aina kolmannen ja neljännen tunnin aikana ylä- ja alaveden välissä.
Kuva alla näyttää, kuinka lähellä ylä- ja alaveden hetkeä virtaus vähenee. Vesi nousee tai laskee nopeiten nousu- tai laskuveden kolmannen ja neljännen tunnin aikana.
KUVA
Mistä tietää, kuinka nopea virta on?
Joissakin merikorteissa virran nopeus on merkitty kartalle. Kaiken suunnittelun ohella kannattaa myös luottaa omiin havaintoihin vuorovedestä.
Vertaamalla omaa kulkusuuntaansa kahteen kiinteään peräkkäisellä linjalla olevaan pisteeseen saa helposti selville, miten paljon vuorovesi sortaa kanoottia. Sorto tarkoittaa kulkulinjan siirtymistä, jonka tuuli ja virrat aiheuttavat. Samalla näet kuinka nopeasti virta siirtää ja mihin suuntaan?
Virran vaikutusta voi kompensoida lossaamalla. Siis meloja haluaa meloa sivulle, mutta meloo sinne kylki edellä keulan sijasta. Onkin hyvä harjoitella linjassa pysymistä, virrasta huolimatta. Pieni varoitus vielä: kokeile tätä vain paikassa, joka kartan mukaan on turvallinen eikä ole riskiä päätymisestä voimakkaan virran mukana liian kauas ulkomerelle tai muuten ikäviin paikkoihin.
Jos kajakki on virtaan nähden poikittain, virta voi viedä sitä liikaa sivuttain. Reitti suunnitellaan siten, että virran suunta ja nopeus otetaan huomioon. Meloja siis todennäköisesti meloo ihan muuhun suuntaan kuin kohteeseensa, mutta melonta ja virta yhdessä vievät oikeaan paikkaan. Kaikessa suunnittelussa pidetään turvavarat, eli meloja tietoisesti päätyy kohteensa yläpuolelle virtaan nähden eikä vahingossa ohi kohteen.
Reitin suunnittelu virtaavissa paikoissa
Vuorovesi rytmittää myös vesillelähtöaikoja. Hankaliin paikkoihin melotaan vähäisimmän virtauksen hetkellä. Vuoroveden nopeus vaikuttaa myös siihen, miten suunnistetaan. Jos pitää meloa vaikka kilometrin mittaisen vuonon poikki, mutta vuorovesi virta liikuttaa samanaikaisesti viiden solmun (yli 9 kilometrin tuntinopeudella), on ylitys suunniteltava siten, että virta otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa, että joko yli mennään sellaisesta kohdasta, missä sen hetkinen virran suunta ja nopeus auttava matkanteossa. Vaihtoehtoisesti odotetaan, kunnes virta on heikoimmillaan tai kääntyy suopeaksi. Käytännössä virran aiheuttama siirtymä (melontaenglanniksi transit) voi olla etu, jos se otetaan reittisuunnitelmassa huomioon.
KUVA
Iso nuoli (V) kuvaa vuoroveden virtaussuuntaa. Matka kohteesta A kohteeseen B suunnitellaan siten, että vuorovesi ei pääse viemään ohi kohteen. Ensin otetaan suuntaa vastavirtaan kajakin kokka luoteeseen ja melonnan aikana siirrytään myötäisessä virrassa lounaaseen, lähelle kohteen rantaa. Tämän siirtymän voi laskea, jos tietää vuorovesivirran nopeuden ja oman nopeutensa.
Suunnitelmiin sisältyy yleensä tarkka aikataulutus: ei vain kannata lähteä liian voimakkaan tai väärän suuntaisen virtauksen aikana. Vuorovesivirrat voivat olla nopeampia kuin melojan vauhti. Pelivara on aina jätettävä siten, että virta tuo kohti kohdetta eli ennakoiden. Vastavirtaan pyrkiminen on raskasta eikä sinne edes pääse, jos virta on voimakas.
Vuorovesivirtaus vaikuttaa myös matalikoilla: niille voi syntyä aallokoita tyynelläkin kelillä. Veden virtaamaan ollessa tuulen kanssa vastakkainen aallon korkeus kasvaa. Kapeikoissa vuoroveden virtaus luo koskenomaisia paikkoja.
Vuorovesi nousee myös matalien rannikoiden jokia ylös. Joen virtaamisen ja nousuveden kohdatessa syntyy joskus kynnyksiä jokeen. Jo viikingit tunsivat ilmiön.
Kanoottia rantaan nostaessa kannattaa katsella, missä ovat meren tuomat levärannut. Leiri sijoitetaan reilusti sen yläpuolelle. Hetkeksikin rantautuessa nosta kajakki nousuvedellä tarpeeksi korkealle, vuoksi voi yllättää nopeudellaan.
Retken suunnittelu ja valmistautuminen vuorovesimelontaan
Ennakkosuunnittelu ja valmistautuminen vuorovesi melontaan alkaa kartan ja vuorovesitaulukon hankkimisella.
Tarkista perustiedot kartasta: miten vanha kartta on, mikä on sen mittakaava ja mikä veden syvyyden mittayksikkö (metrit vai muut yksiköt). Sitten tarkista melontaretken ajankohdan mukaan perustiedot vuorovedestä: koska on korkein vesi ja koska matalin? Selvitä, mikä on veden korkeuden vaihteluväli eli kuinka voimakkaat vuorovedet ovat, ja onko tietoa virran nopeudesta? Onko taulukkosi kesäajassa vai pitääkö tämä aikaero laskea itse?
Melontaan vaikuttavat virran suunnat ja ajatellut matka-ajat. Milloin ja mistä on lähtö on tärkeä päätös, ja ota siinä huomioon miten virta liikkuu lähtöhetkellä. Selvitä mikä on oletettu matkan pituus ja kesto, ja alueella silloin vallitseva virran suunta ja miten se vaikuttaa matkasuunnitelmaan. Mieti myös varasuunnitelmaa, jos matka ei etene kuten ajateltiin.
Monissa paikoissa virta voi olla melojan vauhtia kovempi ja sitä vastaan ei kannata uuvuttaa itseään. Selvitä ja ajattele, niin pääset vähemmällä. Kysy myös paikallisilta melojilta neuvoa. Jotkut rannat voivat olla rantautumiskelpoisia vain tietyllä vedenkorkeudella esimerkiksi. He myös tietävät, missä vuorovesi yltyy koskimaiseksi, jos on yltyäkseen.
Rantautuessa on muistettava tarkistaa, onko vesi nousemassa vai laskemassa kanoottia rantaan jätettäessä. Näet yleensä rantaviivalla helposti yläveden rajan: esimerkiksi heinää ja levää oleva rantu voi merkitä edellisen yläveden korkeutta rantaviivalla.
Entäpä onko reitilläsi matalikkoja tai kapeikkoja, joiden kohdalle olisi hyvä tulla tietyssä vaiheessa vuorovettä joko virran nopeuden tai mahdollisen aallokon takia. Voiko reitin suunnitella siten, että meno ja paluu onnistuu myötävirrassa? Se olisi usein optimaalista.
Kartoilla voi olla myös merkintöjä kuten virran nopeus, vesijättömaa alavedellä ja muita ilmiöitä, joita meillä päin ei esiinny tavallisesti. Perehdy niihinkin ennalta.
Seuraavat nauhamelonnat on vuoden 2015 aikana melottu ja raportoitu sääntöjen mukaisesti.
Sinivalkonauha
Saaristonauha
Kesän suuri haaste on Siivoa saari -haaste, johon kutsumme Sinut ja kaikki melontatoverisi. Osallistu järjestämällä siivous tai osallistumalla sellaiselle.
Vahtipaikkana pidämme yhteistä Suomen Retkimelojien Facebook-ryhmää maanlaajuisesti, mutta tapahtumasta voi ilmoitella paikallisesti sopivilla tavoilla. Ota kuva ja kerro tapahtumasta sekä haasta mukaan seuraava saaripartio!
Putsa up en holme är vår utmaning i år. Läs mer om städningstalkot och kom med och berätta om din talko i Facebook gruppen. Ta en bild och upmana den nästä att delta.
Retkimelojien ulkomaan retki suuntautuu tänä vuonna Höga Kustenille. Johan Holmberg Helsingistä luotsaa yhdistyksen jäsenet. Ruotsin Höga kusten on Härnosandin ja Örnsköldsvikin välinen rannikkokaistale, vinottain Vaasa vastapäätä Selkämeren toisella puolen. Örnskölsvik on lähes viivasuoraan länteen Vaasasta.
Retken ajankohta on 13.7. – 22.7.2014. Retken pituus on viikko. Siihen sisältyy viisi melontapäivää ja yksi patikointipäivä. Kuljetuksiin on varattu päivä retken alussa. Ennen retkeä on matkustetaan kaksi päivää ja lopussa yksi matkustusvuorokausi, yhteensä kolme matkustuspäivää. Päivämatkat ovat arviolta 35 – 40 melontakilometriä.
Retken järjestää Merimelojat ry ja Suomen Retkimelojien jäsenet ovat tervetulleita tälle retkelle. Merimelojat ei vakuuta seuran ulkopuolisia osallistujia, joten jokainen varmistaa oman vakuutusturvansa itse. Osallistuminen omalla vastuulla, kuten aina. Matkakustannukset jaetaan osallistujien kesken. Kustannukset laivamatkoineen ovat arviolta 270 euroa henkilöltä.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Johan Holmberg, sähköposti iamjohan.holmberg@dlc.fi, gsm 0400 172 816.
Paddling och vandring vid Höga Kusten leds av Johan Holmberg. Höga kusten består av kusten mellan Härnösand och Örnsköldsvik, snett över Kvarken från Vasa. Örnsköldsvik är nästan rakt väster om Vasa.
Tidpunkt för paddlingsturen är 13.7. – 22.7.2014. Resans längd är en vecka som innehåller 5 paddeldagar och en vandringsdag. En dag i början är reserverad för transporter. Före paddlingen är det två resedygn och efter paddlingen ett resedygn, sammanlagt tre resedygn. Dagsetapperna är på ungefär 35-40 paddlingskilometer.
Resan ordnas av Merimelojat r.y. och medlemmar i Finlandslångfärdspaddlare r.f. är välkomna med. Deltagare bör sköta sin försäkring själv. Man deltar på eget ansvar, som alltid. Resekostnaderna delas jämnt mellan deltagarna. Kostnaderna, inklusive båtresor, uppskattas till 270 euro per person.
Anmälningar och information: Johan Holmberg, epostiamjohan.holmberg@dlc.fi, GSM 0400 172 816.
Nauhamelonta on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kokea pitkän matkan seikkailun ilman kilpailua.
Retkimelojien Sinivalkonauhaa yksiköllä tai kaksikolla kattaa koko rannikon eli reilun 1200 kilometriä kesässä. Saaristonauha on pituudeltaan noin puolet tästä ja kiertää Suomenlahden saariston kulttuurikohteita ja merenkäynnin mekkoja.
Nauhamelontaan ilmoittautuminen ei maksa mitään, mutta voit olla osa suomalaisen melonnan ”kuningasmatkan” tehneiden joukkoa. Tai prinsessamatkan, ihan omasta tyylistä riippuen.
Nauhamelonnoille ilmoittautuminen on jo käynnistynyt, tänä vuonna jo muutama henkilö on lähtenyt koko Suomen rannikon melontaan ja matkaa suunnittelee useampi. Kesällä on tulossa myös radio-ohjelmaa reissulta, kun vaasalainen Bernt pääsee kajakillaan matkaan. Ilmoittaudu ennalta, ohjeet verkkosivuilla tarkemmin.
Redan hundra äventyrare har paddlat Finlands hela kust, först av dem var Virpi Slotte. Det Blåvita Bandet eller paddling av hela Finlands havskust paddlas vanligen på ungefär två månader frånTorneå till Vederlax eller tvärtom. Skärgårdsbandet innebär en paddling av Kotka–Åland sträckan och under färdens gång skall man besöka befästningar och kulturhistoriska platser i Finska viken och Skärgårdshavet.
Bekanta dig med reglerna för bandpaddlingarna och anmäl dig. Kontrollera rutt och startplatser före start. Anmälningar till Blåvita bandet och Skärgårdsbandet mottas per e-post. Meddela dit namn, kontaktuppgifter, kajak/kanot, startdag samt i vilken riktning du skall paddla.
Före du startar skall du skicka e-post till henrikL.westermark@gmail.com och suomen.retkimelojat@gmail.com. Henrik kan även ge tips inför resan.
Hallitustyö on käynnistynyt mainiosti, tehtävät on jaettu tasaisesti. Katse horisonttiin 2020 -ohjelmasta olemme lähteneet selvittämään muutamaa ideaa:
– melontaedellytysten kehittäminen kaavoitukseen ja tilankäyttöön vaikuttamalla – työn tuloksena syntyy loppuvuodesta vinkkiä, miten vaikuttaa omalla paikkakunnalla. Olemme myös vaikuttaneet vastaamalla erilaisiin kyselyihin. Siivoa saari on osa tätä työtä.
– lasten melontaretkeilyyn innostaminen ja kurssittaminen – viestintä- ja koulutusohjelman suunnittelu jaettavaksi kaikille melojille. Tavoitteena on nimenomaan kilpailematon lasten melontaretkeily ensisijaisesti perhelajina toissijaisesti muutenkin. Tänä vuonna suunnitellaan ja ensi vuonna kokeillaan kouluttaa ohjaajia asiaan.
– jäsenasioiden kehittäminen ja helpottaminen
– tarjoamme myös facebook-ryhmää laajemmin retkimelonnan keskustelualustaksi.
Styrelsen har börjat att utveckla programmet Katse horisonttiin 2020
– förbättra möjligheter att paddla
– barnens paddling i naturen med familj eller ej, information och utbildning nästa år.
– medlemsservice
Haluamme vaikuttaa. Ota yhteyttää hallitukseen jos haluat osallistua.
Suomen Retkimelojat ry Finlands Långfärdspaddlare rf 