Vuosikokous 2017 ja nauhamelontojen kunniakirjat

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-02-12-kello-17-41-23

Kaikki kunniakirjansa pokanneet nauhamelojat kesän 2016 retkiensä diplomien kera. Takarivissä Vuoksennauhan meloneet, eturivissä vasemmalla kaksi saaristonauhalaista ja oikealla kolme Suomen rannikon melojaa. Onnittelut vielä kerran mahtavista melonnoista! Kuvasta puuttuvat Saaristonauhan melonut Sisko ja Vuoksennauhan kauhonut Eero.

Alkava vuosi on Suomen Retkimelojat ryn 20-vuotisen taipaleen merkkivuosi – juhlimme tasavuosijuhlaa kuten Suomikin.

Suomen Retkimelojat ry vuosikokous pidettiin tänään Helsingissä, Merimelojien majalla. Kokoukseen osallistujat hyväksyivät toimintasuunnitelman ja talousarvion 2017 vuodelle. Jäsenmaksut säilyvät ennallaan ja edelleen nauhamelojat voivat nauhamelontansa vuonna liittyä ilman liittymismaksua.

Hallitukseen valittiin kaudelle 2017-2018 yksi uusi jäsen, Marko Uusitalo Hämeenlinnasta. Hallituksen erovuoroisista valittiin toiselle kaudelleen 2017-2018 Henri Korhonen Espoosta ja Juho Paaso Hämeenlinnasta. Henrik Westermark valittiin myös jatkokaudelle, mutta Henrikin omasta pyynnöstä kausi on vuoden mittainen. Hallituksessa jatkavat 2016-17 pestiään Olli Sariola Keravalta, Mats Ceder  Vaasasta ja Rauli Rautavuori sekä Olli Ajo Helsingistä. Vuoden 2017 puheenjohtajaksi valittiin Alli Lind Helsingistä.

Vuosikokous sai myös kaksi esitystä juhlaretkestä kesällä 2017, ja hallitus valtuutettiin käsittelemään asia.

Vuosikokouksen jälkeen jaettiin nauhakunniakirjat niin Sinivalkonauhan, Saaristonauhan kuin Vuoksennauhan meloneille. Vuoksennauhan kunniakirjat jaettiin ensimmäisen kerran tässä kokouksessa ja reitin meloneita oli kahdeksan. Ylipäätään tänä vuonna jaettiin enemmän nauhoja kuin koskaan aiemmin! Hyvä me!

Sinivalkonauha – kunniakirjat numerot 120-122

Saaristonauha – kunniakirjat 20-22

  • Sisko Ruokonen K2
  • Matti Hovi K2
  • Jorma Kohonen

Vuoksennauha  – kunniakirjat 1 -8

  • Pekka Lassila, Kiuruvesi – Lappeenranta
  • Eero Oura, Nurmes – Lappeenranta – video Saimaan melonta 2016
  • Liisa Oura, Nurmes – Lappeenranta
  • Henri Korhonen, K2, Nurmes – Lappeenranta – Henrin blogi
  • Marko Kinnunen, K2, Nurmes – Lappeenranta
  • Raimo Laakso, Nurmes – Lappeenranta
  • Antti Härkönen,  Nurmes Lappeenranta  http://slowlifeofAntsa.blogspot.fi
  • Minna Kantsila, Nurmes Lappeenranta

 

Nyt käynnistämme siis 2017 vuoden kaksikymmenvuotisen retkimelontataipaleemme merkeissä – yhdessä kaikkien jäsentemme kanssa.

 

 

Kutsu Suomen Retkimelojat ry:n vuosikokoukseen 2017 ja Nauhamelontojen kunniakirjojen jako

Suomen Retkimelojat ry – Finlands Långfärdspaddlare rf vuosikokous 2017 pidetään sunnuntaina 12.2.2017 klo 13 Merimelojien majalla Helsingissä. Kokouspaikan osoite on Merikannontie 10. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen asiakirjoja julkaistaan ennakkoon tällä sivulla. Kokous on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille.

Kokouksen jälkeen noin klo 14 jaetaan kauden 2016 Sinivalkonauha-, Saaristonauha- ja Vuoksennauhamelontojen kunniakirjat. Tämä osa tilaisuudesta on avoin kaikille melontaretkeilystä kiinnostuneille.

Suomen Retkimelojat ry – Finlands Långfärdspaddlare rf årsmötet 2017 hålls på söndagen 12.2.2017 vid 13 i Merimelojien maja i Helsingfors. Adressen är Merikantovägen 10. Mötet behandlas stadgeenliga frågor. Mötet är för föreningsmedlemmar.

Efter mötet cirka kl. 14 utdelas diplom åt dem som paddlat olika Band-paddlingar år 2016. Denna del är öppen for alla som är intresserad av långfärdspaddling.

Tervetuloa  – välkommen!

Vuorovesi

Vuorovesi eli vuoksi ja luode

 

 

Tapahtui ASKR-retkellä (Arctic Sea Kayaking Race & Ramble) Pohjois-Norjassa: Sinä aamuna oli melottu vasta tunti–puolitoista kun norjalaiset vetäjät veivät meidät maatauolle saareen ja ilmoittivat, että tähän jäädään pariksi tunniksi.  Suomalaisporukassa heräsi kapinamieli: melomaan tänne on tultu eikä makaamaan. Ihan tarpeeksi oli muutenkin kestetty norskien hilipatipippaa-meininkiä, haitarinsoittoa, tanssia ja yhteishoilausta kunnon yöunien ja kunnon päivämatkojen sijaan. Suomalaisporukka ilmoittaa, että haluaa jatkaa matkaa nyt. Mikäs siinä, sille näytetään reitti seuraavaan taukopaikkaan, tavataan siellä. Lopulta suomalainen etujoukko pääsi perille ehkä varttia ennen pääjoukkoa: isännät tiesivät, milloin vuorovesi kääntyy. —Markku

Koska sekä Norjassa että Ruotsissa ja maailman merillä – sisämeriä kuten Välimeri ja Itämeri lukuunottamatta, vuorovesi kuuluu melojan arkeen, muutama sana aiheesta. Vuorovesihän johtuu kuun vetovoimasta, ja vesi nousee  ja laskee (luode) reilun  kuuden tunnin välein. Vuoksi, nousuvesi,  nousee ja luode, laskuvesi laskee kahdesti vuorokaudessa.  Vuoroveden korkein ja matalin hetki siirtyy joka päivä karkeasti tunnilla. Vuorovesitiedot ovat siten  päivä- ja paikkakohtaisia.

Kuunkierron aikana kahdesti – uuden kuun ja täysikuun aikaan – esiintyvät voimakkaammat nousu- ja laskuvedet. Tällöin maa, kuu ja aurinko ovat samalla linjalla. Kahdesti kuussa vähäisemmät nousuvedet ilmenevät kuun ensimmäisen ja kolmannen neljänneksen aikana, jolloin kuu on kauimpana maan ja auringon väliseltä linjalta.

Vuorovesi vaihtuu noin 6 tunnin  45 minuutin välein. Vuoroveden käännekohta siirtyy joka päivä noin tunnin myöhemmäksi.

Vuorovesi on helpointa selvittää vuorovesitaulukosta. Taulukossa kerrotaan yleensä vedenkorkeuden vaihtelu (englanniksi range) eli kuinka monta metriä matalan ja korkean veden välinen ero on. Näitä on myös internetissä. Vuorovesitaulukosta kannattaa kesäkuukausina tarkastaa, onko kesäaika otettu huomioon vai pitääkö taulun kellonajat itse muuttaa kesäaikaan.

 

Trearddur Bayn vuorovesitaulukko yhdelle päivälle
KUVA

Treaddur Bay Walesin Angleseyssä on suosittu melontakohde. Sen hiekkaranta on nousuveden huipulla parikymmentä metriä tieltä mereen, tai laskuvedellä 200 metriä tieltä veteen. Rannalla vuoroveden korkeus vaihtelee useita metrejä.

Sininen kuvio kuvaa veden nousun muutosta tiettynä päivänä ja kellonaikana. Taulukosta kuvion vasemmalla puolen näkee eron metreinä sekä täsmälliset vuoksen ja luoteen kellonajat.

Tulvavuoksia esiintyy uudenkuun ja täydenkuun aikana. Silloin vuoksen ja luoteen korkeusero voi kasvaa entisestään. Silloin sininen kuvio olisi hieman korkeampi ja jyrkempi.

Treaddur Bay, Wales vuorovesitaulukko, tulostettu BBCn sivulta päivälle 25.2.2014 http://news.bbc.co.uk/weather/coast_and_sea/tide_tables/11/479/

Monilla alueilla vuorovesivirta voi olla melontanopeutta suurempi, jolloin vastakkaiseen suuntaan tahkoaminen on turhaa työtä. Aikataulua on hyvä sovitella vuorovesien mukaan.

Virtauksen voima muuttuu veden noustessa ja laskiessa. Vuorovesivirtaus on heikoin vuoroveden suunnan vaihtuessa.  Virta ja veden korkeuden muutos ovat suurimpia aina kolmannen ja neljännen tunnin aikana ylä- ja alaveden välissä.

Kuva alla näyttää, kuinka lähellä ylä- ja alaveden hetkeä virtaus vähenee. Vesi nousee tai laskee nopeiten nousu- tai laskuveden kolmannen ja neljännen tunnin aikana.

KUVA

Mistä tietää, kuinka nopea virta on?

Joissakin merikorteissa virran nopeus on merkitty kartalle. Kaiken suunnittelun ohella kannattaa myös luottaa omiin havaintoihin vuorovedestä.

Vertaamalla omaa kulkusuuntaansa kahteen kiinteään peräkkäisellä linjalla olevaan pisteeseen saa helposti selville, miten paljon vuorovesi sortaa kanoottia. Sorto tarkoittaa kulkulinjan siirtymistä, jonka tuuli ja virrat aiheuttavat. Samalla näet kuinka nopeasti virta siirtää ja mihin suuntaan?

Virran vaikutusta voi kompensoida lossaamalla. Siis meloja haluaa meloa sivulle, mutta meloo sinne kylki edellä keulan sijasta. Onkin hyvä harjoitella linjassa pysymistä, virrasta huolimatta. Pieni varoitus vielä: kokeile tätä vain paikassa, joka kartan mukaan on turvallinen eikä ole riskiä päätymisestä voimakkaan virran mukana liian kauas ulkomerelle tai muuten ikäviin paikkoihin.

Jos kajakki on virtaan nähden poikittain, virta voi viedä sitä liikaa sivuttain. Reitti suunnitellaan siten, että virran suunta ja nopeus otetaan huomioon. Meloja siis todennäköisesti meloo ihan muuhun suuntaan kuin kohteeseensa, mutta melonta ja virta yhdessä vievät oikeaan paikkaan. Kaikessa suunnittelussa pidetään turvavarat, eli meloja tietoisesti päätyy kohteensa yläpuolelle virtaan nähden eikä vahingossa ohi kohteen.

Reitin suunnittelu virtaavissa paikoissa

Vuorovesi rytmittää myös vesillelähtöaikoja. Hankaliin paikkoihin melotaan vähäisimmän virtauksen hetkellä. Vuoroveden nopeus vaikuttaa myös siihen, miten suunnistetaan. Jos pitää meloa vaikka kilometrin mittaisen vuonon poikki, mutta vuorovesi virta liikuttaa samanaikaisesti viiden solmun (yli 9 kilometrin tuntinopeudella), on ylitys suunniteltava siten, että virta otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa, että joko yli mennään sellaisesta kohdasta, missä sen hetkinen virran suunta ja nopeus auttava matkanteossa. Vaihtoehtoisesti odotetaan, kunnes virta on heikoimmillaan tai kääntyy suopeaksi. Käytännössä virran aiheuttama siirtymä (melontaenglanniksi transit) voi olla etu, jos se otetaan reittisuunnitelmassa huomioon.

KUVA

Iso nuoli (V) kuvaa vuoroveden virtaussuuntaa. Matka kohteesta A kohteeseen B suunnitellaan siten, että vuorovesi ei pääse viemään ohi kohteen. Ensin otetaan suuntaa vastavirtaan kajakin kokka luoteeseen ja melonnan aikana siirrytään myötäisessä virrassa lounaaseen,  lähelle kohteen rantaa. Tämän siirtymän voi laskea, jos tietää vuorovesivirran nopeuden ja oman nopeutensa.

Suunnitelmiin sisältyy yleensä tarkka aikataulutus: ei vain kannata lähteä liian voimakkaan tai väärän suuntaisen virtauksen aikana.  Vuorovesivirrat voivat olla nopeampia kuin melojan vauhti. Pelivara on aina jätettävä siten, että virta tuo kohti kohdetta eli ennakoiden. Vastavirtaan pyrkiminen on raskasta eikä sinne edes pääse, jos virta on voimakas.

Vuorovesivirtaus vaikuttaa myös matalikoilla: niille voi syntyä aallokoita tyynelläkin kelillä. Veden virtaamaan ollessa tuulen kanssa vastakkainen aallon korkeus kasvaa. Kapeikoissa vuoroveden virtaus luo koskenomaisia paikkoja.

Vuorovesi nousee myös matalien rannikoiden jokia ylös. Joen virtaamisen ja nousuveden kohdatessa syntyy joskus kynnyksiä jokeen. Jo viikingit tunsivat ilmiön.

Kanoottia rantaan nostaessa kannattaa katsella, missä ovat meren tuomat  levärannut. Leiri sijoitetaan reilusti sen yläpuolelle. Hetkeksikin rantautuessa nosta kajakki nousuvedellä tarpeeksi korkealle, vuoksi voi yllättää nopeudellaan.

Retken suunnittelu ja valmistautuminen vuorovesimelontaan

Ennakkosuunnittelu ja valmistautuminen vuorovesi melontaan alkaa kartan ja vuorovesitaulukon hankkimisella.

Tarkista perustiedot kartasta: miten vanha kartta on, mikä on sen mittakaava ja mikä veden syvyyden mittayksikkö (metrit vai muut yksiköt). Sitten tarkista melontaretken ajankohdan mukaan perustiedot vuorovedestä: koska on korkein vesi ja koska matalin? Selvitä, mikä on veden korkeuden vaihteluväli eli kuinka voimakkaat vuorovedet ovat, ja onko tietoa virran nopeudesta? Onko taulukkosi kesäajassa vai pitääkö tämä aikaero laskea itse?

Melontaan vaikuttavat virran suunnat ja ajatellut matka-ajat. Milloin ja mistä on lähtö on tärkeä päätös, ja ota siinä huomioon miten virta liikkuu lähtöhetkellä. Selvitä mikä on oletettu matkan pituus ja kesto, ja alueella silloin vallitseva virran suunta ja miten se vaikuttaa matkasuunnitelmaan. Mieti myös varasuunnitelmaa, jos matka ei etene kuten ajateltiin.

Monissa paikoissa virta voi olla melojan vauhtia kovempi ja sitä vastaan ei kannata uuvuttaa itseään. Selvitä ja ajattele, niin pääset vähemmällä. Kysy myös paikallisilta melojilta neuvoa. Jotkut rannat voivat olla rantautumiskelpoisia vain tietyllä vedenkorkeudella esimerkiksi. He myös tietävät, missä vuorovesi yltyy koskimaiseksi, jos on yltyäkseen.

Rantautuessa on muistettava tarkistaa, onko vesi nousemassa vai laskemassa kanoottia rantaan jätettäessä. Näet yleensä rantaviivalla helposti yläveden rajan: esimerkiksi heinää ja levää oleva rantu voi merkitä edellisen yläveden korkeutta rantaviivalla.

Entäpä onko reitilläsi matalikkoja tai kapeikkoja, joiden kohdalle olisi hyvä tulla tietyssä vaiheessa vuorovettä joko virran nopeuden tai mahdollisen aallokon takia. Voiko reitin suunnitella siten, että meno ja paluu onnistuu  myötävirrassa? Se olisi usein optimaalista.

Kartoilla voi olla myös merkintöjä kuten virran nopeus, vesijättömaa alavedellä ja muita ilmiöitä, joita meillä päin ei esiinny tavallisesti. Perehdy niihinkin ennalta.

 

Nauhamelonnat 2016

Sinivalkonauhan, Saaristonauhan ja uuden Vuoksennauhan reittejä on melottu vuoden 2016 aikana. Suomen Retkimelojien hallitus on hyväksynyt nauhamelontojen sääntöjen mukaisina seuraavat:

Sinivalkonauha

120 Soile Kallio

121 Pentti Taskinen

122 Marko Uusitalo

Saaristonauha

20. Sisko Ruokonen K2

21. Matti Hovi K2

22. Jorma Kohonen

Vuoksennauha

1 Pekka Lassila, Kiuruvesi – Lappeenranta

2 Eero Oura, Nurmes – Lappeenranta

3 Liisa Oura, Nurmes – Lappeenranta

4 Henri Korhonen, K2, Nurmes – Lappeenranta

5 Marko Kinnunen, K2, Nurmes – Lappeenranta

6 Raimo Laakso, Nurmes – Lappeenranta

7 Antti Härkönen,  Nurmes Lappeenranta  http://slowlifeofAntsa.blogspot.fi

8 Minna Kantsila, Nurmes Lappeenranta

Nauhamelontojen kunniakirjat jaetaan Suomen Retkimelojat ry:n vuosikokouksessa helmikuussa 2017, aika ja paikka täsmentyvät myöhemmin.

Vuosikokouksen 2016 päätökset

Suomen Retkimelojat ry:n vuosikokous hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2015 sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2016.

Puheenjohtajaksi kaudelle 2016 valittiin Anna Lind. Hallituksen jäseniksi valittiin erovuoroisten tilalle Rauli Rautavuori, Olli Ajo, Olli Sariola ja Mats Ceder kaksivuotiskaudelle 2016-2017. Hallituksessa jatkavat myös Henri Korhonen, Juho Paaso ja Henrik Westermark (2015-2016).

Varsinaisen kokousagendan jälkeen suoritettiin Sinivalko- ja Saaristonauhamelontojen kunniakirjojen jako vuonna 2015 reitit meloneille sekä julkistettiin kolmas nauhamelonta, Vuoksennauha, joka vie melojan Vuoksen vesistön järvireiteille, Lappeenrannan ja Nurmeksen/Kiuruveden välisille sisävesille.

Suomen Retkimelojat ry:n vuosikokous 14.2.2016

Suomen Retkimelojat ry:n vuosikokous 2016 pidetään sunnuntaina 14.2.2016 klo 13 Merimelojien majalla Helsingissä. Kokouspaikan osoite on Merikannontie 10. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen asiakirjoja julkaistaan ennakkoon tällä sivulla. Kokous on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille.

Kokouksen jälkeen noin klo 14.30 jaetaan kauden 2015 Sinivalko- ja Saaristonauhamelontojen kunniakirjat sekä esitellään Suomen Retkimelojien kolmannen nauhamelonnan reitti ja säännöt. Uusi reitti vie melojan tutustumaan Saimaan vesistöön läpikotaisin. Tämä osa tilaisuudesta on avoin kaikille melontaretkeilystä kiinnostuneille.

Årsmöte i Merimelojat, Merikantovägen 10, Helsingfors söndagen den 14. februari klockan 13. Efter kaffe ska det delas ut bandena för dom, som paddlade finska kustet. Vi ska också publicera det nya bandet.

(Toimintakertomus – Verksamhetsberättelse 2015
Toimintasuunnitelma – Verksmanhetsplan 2016).

Tervetuloa kokoukseen!

Du är välkommen!

PS. Retkeilyhengessä ota oma retkikuppi ja lusikka matkaan, vältämme turhat kertakäyttöastiat kahvilla  🙂 – Ta med kaffekoppet.

Nauhamelonnat 2015

Seuraavat nauhamelonnat on vuoden 2015 aikana melottu ja raportoitu sääntöjen mukaisesti.

Sinivalkonauha

  • Paula Varonen, Virojoki – Tornio 19.6. – 18.7.2015, 1287 km
  • Tomi Juurikivi, Hamina – Oulu, Virojoki – Hamina, Oulu-Tornio 5.4.-14.10.2015

Saaristonauha

  • Sisko Ruokonen, Matti Hovi, Jorma Kohonen Fort Slava – Kastelholma 25.4. – 21.5.2015

Jäsenmaksut 2015

Suomen retkimelojat ry:n jäsenmaksu vuonna 2015 on 15 euroa. Jäsenmaksulaskujen jäätyä inhimillisen virheen vuoksi lähettämättä, pyydämme jäseniä maksamaan jäsenmaksunsa omatoimisesti oheisilla tiedoilla.

Maksun saaja: Suomen Retkimelojat ry / Finlands Långfärdspaddlare rf
Saajan tilinumero: FI49 1745 3000 0408 83
Viitenumero: 20158
Eräpäivä: 30.11.2015
Maksun määrä: 15 euroa
Samat tiedot laskun muodossa (pdf-tiedosto):  SRM – Jäsenmaksu 2015.

Vuosikokous 2015, Nauhamelontojen kunniakirjat – Diplomas for Ribbon paddlers 2014, annual meeting

Nauhamelojat 2015

A good reason to be proud of: multinational group of paddlers who completed either the Blue-White Ribbon paddling of entire Finnish coast or the Archipelago Ribbon paddling of the archipelagoes of Gulf of Finland during the year 2014. Complete list of paddlers for year 2014 (in Finnish and in Swedish).

 

Suomen Retkimelojien vuosikokous teki henkilövalinnat ja linjasi tämän vuoden toiminnan. (in Finnish about the decisions taken by the annual meeting)

Hallituksen puheenjohtajana 2015 jatkaa Anna Lind eli Alli. Hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Henrik Westermark Sipoosta, Henri Korhonen Espoosta ja Juho Paaso Hämeenlinnasta kaksivuotiskaudelle toimintavuosiksi 2015-2016. Kaksivuotiskauttaan jatkavat: Mats Ceder Vaasasta, Olli Sariola Keravalta, sekä Rauli Rautavuori, Olli Ajo sekä Mikko Suominen Helsingistä.

Erovuorossa ollut Johan Holmberg halusi pitää taukoa oltuaan hallituksessa sekä puheenjohtajana useita vuosia. Yhdistys kiittää Johania pitkästä ja vahvasta rupeamasta yhdistyksen tehtävissä.

Valittiin toiminnantarkastajaksi Antti Paavola ja varalle Anneli Suitiala, oletuksella että – toivottavasti – suostuvat jälkikäteen.

Kokous hyväksyi hallituksen esitykset toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi vuodelle 2015.