Kuusi nauhaa: Sinivalkonauha, Saaristonauha, Vuoksennauha, Kymennauha, Kahden vesistön nauha ja Kymmenen järven nauha
Kaikissa Suomen Retkimelojien nauhamelonnoissa käytetään aluksena käytetään kajakkia, avokanoottia tai sup-lautaa. Miehistö koostuu yhdestä tai useammasta melojasta. Välillä voi keskeyttää mutta matka jatkuu samasta paikasta. Vain meloen tehty matka otetaan huomioon. Retki tulee kokonaisuudessaan kulkea samaan suuntaan vesistöissä pelkästään melomalla, kunhan lähtö- ja päätepisteiden vaatimukset täyttyvät. Miehistön matka vesistössä pitää pystyä piirtämään yhtenäisellä viivalla lähdöstä maaliin.
Haaveiletko koko Suomen rannikon melonnasta?
Sinivalkonauha on melontaretki Suomen rannikkoa pitkin Ruotsin rajan ja Venäjän rajan välillä valinnanvaraiseen suuntaan, Virolahdelta Tornioon tai Torniosta Virolahdelle. Matkaa kertyy reitinvalinnoista riippuen 1200 – 1400 kilometriä ja aikaa useimmat varaavat vähintään kuukauden. Näin pitkällä melontaretkellä moni kokee todeksi vanhan sanonnan – tärkeää on matka, ei päämäärä, vaikka perille saapuminenkin on mukavaa. Todellinen elämysmatka!
Viisi lyhyempää nauhamelontaa saaristossa ja sisävesillä
Saaristonauha on matkaltaan vain puolet sinivalkonauhasta. Se lähtee Turusta, Kastelholmasta tai Kotkasta. Matkan ideana on tutustua historiaan ja luonnon oloihin Suomenlahden saaristossa. Muista reiteistä poiketen saaristonauhan varrella on tutustumiskohteita, joista osa on pakollisia (8) ja lisäksi on valinnan varaisia kohteita (5). Matka on keskimäärin 650 km
Vuoksennauha tarjoaa kolme reittiä Nurmes – Lappeenranta tai Kiuruvesi – Lappeenranta. Kolmas reitti kulkee itärajalta Tahkolle. Reitit saa meloa myös toiseen suuntaan, mutta virtaamat ovat edullisemmat näin päin. Vuoksennauha tarjoaa kahdessa viikossa mittaisen nauhamelonnan. Noin 400 kilometrin matka kulkee kauneimmassa järvi-Suomessa Vuoksen vesistössä.
Kymennauhan reitti kulkee Kymijoen vesistössä Pielavedeltä Lahteen valinnanvaraiseen suuntaan. Tutuiksi tulevat niin Vesijärvi, Päijänne, Keitele jylhä kuin muutkin suuremmat ja pienemmät järvet.
Kahden vesistön nauhan reitti vie melojan Kymijoen vesistöstä Vuoksen vesistöön tai toisinpäin, valinnaiseen suuntaan. Sorsakoskella on noin 1 km maakannas ilman vesitietä, ja siinä on siirrettävä kalusto omin voimin. Retken toinen päätepiste on Jyväskylässä, toinen on Puumalassa.
Uusin tulokas on Kymmenen järven nauha. Melontanauhan reitti on Virrat – Hämeenlinna – Länkipohja. Reitti voidaan meloa jompaankumpaan suuntaan. Virroilla aloitus-/päätepiste on kirkonkylän venesatama. Länkipohjassa aloitus-/päätepiste on Länkipohjan taajaman uimaranta. Reitin eteläisin piste on Hämeenlinna, jonka kautta on kuljettava. Reitin varrella on pakollisia ja vapaaehtoisia kohteita, joissa melojan on käytävä retken edetessä.
Liity melojien jatkumoon ja ilmoittaudu
Nauhamelonnan idea on, että ilmoitat meille melonnastasi ennalta. Säännöistä keskeisimmät ovat, että voimanlähteeksi käy vain mela ja että reissun on oltava omavarainen. Toisin sanoen melojat etenevät itsenäisesti ja hankkivat ruokansa ja juomansa itse – toki kaupassa voi käydä. Voit myös itse valita suunnan. Lähtöpaikka on aina määritelty.
Nauhayhteyshenkilömme tavoitat sähköpostitse osoitteesta nauhat.retkimelojat@gmail.com
Mieluusti otamme myös tiedon, jos sinulla on julkinen matkapäiväkirja, niin voimme jakaa linkin muillekin, jos haluat ja annat luvan. Retki tehdään itse suunnitellen ja omalla vastuulla, mutta nauhavastaamme tai aiemmat melojat auttavat mieluusti. Kauttamme saat myös yhteyksiä eri seutujen melojiin.
Jokainen nauhameloja tai ryhmä tekee oman retkensä, omalla vastuulla. Nauhamelojana liityt nauhamelojien jatkumoon. Jokaiselle sääntöjen mukaan meloneelle annetaan Suomen retkimelojien nauhakunniakirja.
Nauhamelontaan osallistuminen ei maksa mitään eikö edellytä Suomen retkimelojien jäsenyyttä. Suomen retkimelojien tarkoitus on edistää retkimelontaa Suomessa, ja tämä on yksi tapa siihen.
Suomen Retkimelojat ry 