Säännöt ovat pitkälti samat kuin Sinivalkonauhassa.

Reitin pääteemana ovat toisaalta Suomen rannikolla sijaitsevat linnoitukset ja toisaalta kalastajakylät, majakat ja kirjailijoiden saaret. Suomen myrskyisä historia tulee retken varrella eläväksi (1788-1789, 1808-1809, Krimin sota 1852) mutta matka tarjoaa samalla makupaloja suomalaisesta kulttuurista. Tämän lisäksi reitti tarjoaa myös hienoja makupaloja niin sisä- kuin ulkosaariston luonnosta. Koko reitin pituudeksi tulee noin 640 km. Tämä merkitsee ajallisesti ja luonnollisesti riippuen päivämatkoista noin 2,5 viikon pituista melontaretkeä (640 km / 17 päivää = 38 km / pv). Kyseessä on sekä matka jota ei voi ostaa että pieni seikkailu mutta joka kuitenkin olisi suoritettavissa kohtuullisessa ajassa.

Melontareitin varrella on kahdeksan pakollista tutustumiskohdetta, joissa melojan tai melojien on rantauduttava ja tutustuttava kohteeseen. Pakolliset kohteet ovat:

• Fort Slavan linnoitus Kotkan edustalla
• Svartholmin linnoitus Loviisan edustalla
• Suomenlinna Helsingin edustalla
• Raaseporin rauniolinna Snappertunassa
• Hauensuoli Tullholmenin edustalla Hangossa
• Turun linna. Turussa on sallittua rantautua Ruissalossa ja sieltä muuta tapaa käyttäen lähteä tutustumismatkalle Turun Linnaan.
• Bomarsundin linnoituksen rauniot Ahvenanmaalla
• Kastelholman linna Ahvenanmaalla.

Melontareitin varrella on yksitoista valinnaista tutustumiskohdetta, joista  melojan on tutustuttava ainakin viiteen kohteeseen. Valinnaiset kohteet ovat:

• Haapasaari Kotkan eteläpuolella
• Klovharun saari eli Tove Janssonin saari Pellingin saaristossa
• Söderskär Porvoossa (suojelualue, saari on avoinna 1.8. jälkeen)
• Gustafsvärn Hangon edustalla
• Bengtskärin majakka Hiittisten eteläpuolella
• Örön saari Hiittisten lounaispuolella
• Seili Nauvon pohjoisessa saaristossa
• Borstö, Nauvon eteläisessä saaristossa
• Björkö, Korppoon eteläisessä saaristossa
• Jurmo, Korppoon eteläisessä saaristossa
• Väderskär Pohjois-Ahvenanmaalla.