Kun melot, voit vaikuttaa omaan turvallisuuteesi.
Kaikki lähtee siitä, mitä osaat ja jaksat. Tunnustele, millainen on olo ja jaksaminen. Seuraa olosuhteita ja niiden muutosta. Ole tilannetietoinen, oli kyse muista vesillä liikkujista tai omasta ryhmästä.
Melontakaveri
Usein sanotaan, että melontakaveri on paras turvallisuustekijä. Kaveri auttaakin pienissä pulmissa kuten, jos mela putoaa mereen. Kaverin kanssa kannattaa sopia muutama pelisääntö: pysytään yhdessä puhe-etäisyydellä. Tauot pidetään mielummin ajoissa ja usein kuin liian myöhään.
Perusvarusteilla alkuun
Perusvarusteet ovat oiva alku turvalliselle melonnalle: kelluntaliivit sekä kajakissa aukkopeite. Vesitiiviisti pakattu puhelin voi auttaa pälkähästä ja retkillä virtapankki ja latauspiuha siihen. Puhelimella voit myös ilmoittaa, jos huonon sään takia jäät pidemmäksi aikaa saareen odottelemaan.
Sopiva vaatetus suojaa sekä auringolta että kylmältä ja on lämmin myös märkänä. MIeti kädet, jalat, ja pää perusvaatteiden lisäksi. Oma melontamukavuuteni parani merkittävästi, kun hankin vesitiiviin anorakin ja villa-alusvaatteet.
Harjoittele turvavarusteiden käyttöä
Kun osaat lukea karttaa ja kompassia, olet aika selvillä vesillä. Hyviä turvavarusteita ovat pilli ja pumppu sekä harjoiteltu melakelluke. Myös varamela on retkillä hyvä apu, samoin hinausköysi ryhmässä. Pieni ensiapulaukku kulkee vaivatta mukana.
Harjoittele turvallisuusvarusteiden käyttöä. Esimerkiksi jos sinulla on varamela, kokeile sen kokoamista vesillä. Tunnistat kyllä heti, onko se sijoitettu järkevästi käsiesi ulottuville ja onko se helppo koota nopeasti.
Viisaasti vesillä
Tee meloessa valintoja, jotka antavat mahdollisuuden helpottaa tilannetta. Esimerkiksi jos tuulee, kannattaa miettiä mistä pääsee tuulen suojaan. Monasti kilometrin pitempi tuulensuojainen reitti voi olla nopeampi kuin vastatuuleen kampeaminen lyhintä reittiä.
Jos päätät mennä tuuleen, varmista että tuuliselta alueelta pääsee suojaan. Jos tuuli puhaltaa ulapalle, suojaan on vaikeampi päästä. Jos tuulee rantaan, rantaviivaan muodostuu aallokkoa. Katsele maisemia ja karttaa. Opit nopeasti miten kartalta voi lukea maisemaa ja päinvastoin. Näin pystyt suunnittelemaan paremmin melontojasi. Retkeily vaatii tämäntyyppisiä taitoja.
Helposta vaikeaan sopii melontaan: aloita helposta ja nauti, harjaannu vaativampiin matkoihin tai oloihin makusi mukaan.
Lihakset, jänteet ja jaksaminen
Melonta rasittaa lihaksia ja jänteitä: moni reissu paranee, jos harjoittelet ennalta etukäteen matkamelontaa. Lihakset ja jänteet harjaantuvat ajan myötä.
Oma jaksamista on helppo parantaa pitämällä pieniä taukoja riittävän ajoissa. Vesipullo käden ulottuvilla pitää nestetasapainoa yllä sekä pieni taskueväs voi antaa pontta kun tarvii.
Pitkillä reissuilla riittävä ravinto ja juotava on tarpeen. Varaa juomavettä kaksi litraa päiväksi vähintään, kesäkuumalla enemmänkin.
Harjoittele oloja ja turvallisuustaitoja hiljalleen
Turvallisuustaitoja voi myös kehittää. Turvallisuusharjoittelussa kaveri on hyvä apu. Sopikaa vuorottelusta: toinen tekee, toinen varmistaa. Harjoitelkaa myös yhdessä pysymistä niin sivu-, vasta- kuin myötätuulessa.
Voit harjoitella turvallisessa paikassa esimerkiksi aallokkotaitoja. Varmista aina, että harjoittelupaikasta pääsee suojaan eikä tuuli vie ulapalle päin.
Pelastautumisharjoitukset voi aloittaa kajakin kaatamisella. Valitse paikaksi rannan lähellä oleva, kivetön ja riittävän syvä paikka. Kokeile melalla, että syvyys riittää. Reilu metri vettä riittää harjoitteluun, mutta pari metriä antaa autenttisemman tuntuman, koska jalat eivät ulotu pohjaan. Samalla riski kiviin osumisesta pienenee.
Kajakin kaataminen on hyvä aloitus. Varmista ennalta, että aukkopeitteesi on avattavissa eli sen kahva on näkyvissä. Kun pullahdat pintaan, ota heti melasta ja kajakista kiinni. Kokeile, kuinka hidasta vaatteet päällä uiminen ja kajakin hinaaminen uiden on. Se kannustaa myös pelastautumisen harjoitteluun. Niin, ja tee tämä rannan välittömässä läheisyydessä, älä ulapalla yksin.
Kajakista pääsee helposti ulos tavallisesti. Tiukemmissa istuinaukoissa kannattaa pitää jalat rentoina ja käsillä työntää kajakkia aukon reunasta kauemmas, jolloin takapuoli lähtee penkistä – tästä puhutaan usein housujen riisumisena.
Uimasilla olevan homma on pitää varusteista kiinni. Nyt voit siis joko uida lähellä olevaan rantaan hinaten kajakkiasi. Voit myös koettaa kivuta takaisin sisään. Melakellukkeella kipuaminen on yksi keino yksinpelastautumiseen. Tavallisin tapa on paripelastus, jossa kaveri auttaa takaisin kajakkiin. Kaikki keinot ovat sallittuja, kunhan välineet eivät karkaa tai vaurioidu – koska se on turvallisuustekijä avovesillä – eikä melojille käy havereita.
Harjoituksissa kannattaa myös opetella kommunikoimaan kaverin kanssa. Hyvä vinkki on, että pelastajan kannattaa ajoittaa toimet ja ohjata niitä, koska hän näkee paremmin kuin uimari ympäristön. Pelastettavan kannattaa pitää painopiste matalalla, se helpottaa pelastajaa.
Kun kokeilet eri tapoja, mieti aina: mikä tässä oli minulle hyvää, mikä huonoa. Mikä tässä toimii helposti, mikä vaatii lisää harjoitusta. Parhaat tavat ovat ne, jotka toimivat. Voit myös aloittaa tutkimalla videoita ohessa.
Pieni pelastussanasto
Yksinpelastautuminen – siihen on monia tapoja joko kiiveten kyytiin tai melakellukkeella (Video itse hypäämisestä kyytiin ja video melakellukkeella kipuamisesta)
T-pelastus – paripelastus jossa kajakki tyhjennetään T-asennossa ja uimari autetaan kajakkiin takaisiin (Video T resque englanniksi)
Heel hook – uimari kiipeää kajakkiin jalan ja käden voimin (Video Heel Hook englanniksi)
Skuuppaus – kun meloja uitetaan kajakkiin ja käännetään pystyyn (Video Scuup Resque)
Hand of god – kun meloja tarvitsee kääntää pinnan alta pystyyn, esimerkiksi tajuton (Video Hand of God Resque)
Jos meloja ei pääse itse kajakista rannalla – avustaja ottaa takaapäin otteen kainaloiden alta, vetää meloja takaviistoon ulos kajakista kun joku painaa kajakkia alaspäin samanaikaisesti.
Kommentoi alle, miten itse harrastat pelastautumisharjoittelua. Mikä toimivaa ja mitä suosittelet muille, miksi?
Melontaturvallisuusohjeita voi kyseenalaistaa. Mutta kannattaa silti varmuuden vuoksi uskoakin. Itse kyseenalaistin pitkään varamelan, mutta silti kuljetin sitä mukanani. Eräällä reissulla melan lapa irtosi. En ollut osannut ennakoida, että niin voisi käydä. Toisten kokemuksia voi siis hyödyntää, vaikka omaan kokemukseen pohjautuen ei pystyisikään ohjeen noudattamista perustelemaan.