Vuorovesi

Vuorovesi eli vuoksi ja luode

 

 

Tapahtui ASKR-retkellä (Arctic Sea Kayaking Race & Ramble) Pohjois-Norjassa: Sinä aamuna oli melottu vasta tunti–puolitoista kun norjalaiset vetäjät veivät meidät maatauolle saareen ja ilmoittivat, että tähän jäädään pariksi tunniksi.  Suomalaisporukassa heräsi kapinamieli: melomaan tänne on tultu eikä makaamaan. Ihan tarpeeksi oli muutenkin kestetty norskien hilipatipippaa-meininkiä, haitarinsoittoa, tanssia ja yhteishoilausta kunnon yöunien ja kunnon päivämatkojen sijaan. Suomalaisporukka ilmoittaa, että haluaa jatkaa matkaa nyt. Mikäs siinä, sille näytetään reitti seuraavaan taukopaikkaan, tavataan siellä. Lopulta suomalainen etujoukko pääsi perille ehkä varttia ennen pääjoukkoa: isännät tiesivät, milloin vuorovesi kääntyy. —Markku

Koska sekä Norjassa että Ruotsissa ja maailman merillä – sisämeriä kuten Välimeri ja Itämeri lukuunottamatta, vuorovesi kuuluu melojan arkeen, muutama sana aiheesta. Vuorovesihän johtuu kuun vetovoimasta, ja vesi nousee  ja laskee (luode) reilun  kuuden tunnin välein. Vuoksi, nousuvesi,  nousee ja luode, laskuvesi laskee kahdesti vuorokaudessa.  Vuoroveden korkein ja matalin hetki siirtyy joka päivä karkeasti tunnilla. Vuorovesitiedot ovat siten  päivä- ja paikkakohtaisia.

Kuunkierron aikana kahdesti – uuden kuun ja täysikuun aikaan – esiintyvät voimakkaammat nousu- ja laskuvedet. Tällöin maa, kuu ja aurinko ovat samalla linjalla. Kahdesti kuussa vähäisemmät nousuvedet ilmenevät kuun ensimmäisen ja kolmannen neljänneksen aikana, jolloin kuu on kauimpana maan ja auringon väliseltä linjalta.

Vuorovesi vaihtuu noin 6 tunnin  45 minuutin välein. Vuoroveden käännekohta siirtyy joka päivä noin tunnin myöhemmäksi.

Vuorovesi on helpointa selvittää vuorovesitaulukosta. Taulukossa kerrotaan yleensä vedenkorkeuden vaihtelu (englanniksi range) eli kuinka monta metriä matalan ja korkean veden välinen ero on. Näitä on myös internetissä. Vuorovesitaulukosta kannattaa kesäkuukausina tarkastaa, onko kesäaika otettu huomioon vai pitääkö taulun kellonajat itse muuttaa kesäaikaan.

 

Trearddur Bayn vuorovesitaulukko yhdelle päivälle
KUVA

Treaddur Bay Walesin Angleseyssä on suosittu melontakohde. Sen hiekkaranta on nousuveden huipulla parikymmentä metriä tieltä mereen, tai laskuvedellä 200 metriä tieltä veteen. Rannalla vuoroveden korkeus vaihtelee useita metrejä.

Sininen kuvio kuvaa veden nousun muutosta tiettynä päivänä ja kellonaikana. Taulukosta kuvion vasemmalla puolen näkee eron metreinä sekä täsmälliset vuoksen ja luoteen kellonajat.

Tulvavuoksia esiintyy uudenkuun ja täydenkuun aikana. Silloin vuoksen ja luoteen korkeusero voi kasvaa entisestään. Silloin sininen kuvio olisi hieman korkeampi ja jyrkempi.

Treaddur Bay, Wales vuorovesitaulukko, tulostettu BBCn sivulta päivälle 25.2.2014 http://news.bbc.co.uk/weather/coast_and_sea/tide_tables/11/479/

Monilla alueilla vuorovesivirta voi olla melontanopeutta suurempi, jolloin vastakkaiseen suuntaan tahkoaminen on turhaa työtä. Aikataulua on hyvä sovitella vuorovesien mukaan.

Virtauksen voima muuttuu veden noustessa ja laskiessa. Vuorovesivirtaus on heikoin vuoroveden suunnan vaihtuessa.  Virta ja veden korkeuden muutos ovat suurimpia aina kolmannen ja neljännen tunnin aikana ylä- ja alaveden välissä.

Kuva alla näyttää, kuinka lähellä ylä- ja alaveden hetkeä virtaus vähenee. Vesi nousee tai laskee nopeiten nousu- tai laskuveden kolmannen ja neljännen tunnin aikana.

KUVA

Mistä tietää, kuinka nopea virta on?

Joissakin merikorteissa virran nopeus on merkitty kartalle. Kaiken suunnittelun ohella kannattaa myös luottaa omiin havaintoihin vuorovedestä.

Vertaamalla omaa kulkusuuntaansa kahteen kiinteään peräkkäisellä linjalla olevaan pisteeseen saa helposti selville, miten paljon vuorovesi sortaa kanoottia. Sorto tarkoittaa kulkulinjan siirtymistä, jonka tuuli ja virrat aiheuttavat. Samalla näet kuinka nopeasti virta siirtää ja mihin suuntaan?

Virran vaikutusta voi kompensoida lossaamalla. Siis meloja haluaa meloa sivulle, mutta meloo sinne kylki edellä keulan sijasta. Onkin hyvä harjoitella linjassa pysymistä, virrasta huolimatta. Pieni varoitus vielä: kokeile tätä vain paikassa, joka kartan mukaan on turvallinen eikä ole riskiä päätymisestä voimakkaan virran mukana liian kauas ulkomerelle tai muuten ikäviin paikkoihin.

Jos kajakki on virtaan nähden poikittain, virta voi viedä sitä liikaa sivuttain. Reitti suunnitellaan siten, että virran suunta ja nopeus otetaan huomioon. Meloja siis todennäköisesti meloo ihan muuhun suuntaan kuin kohteeseensa, mutta melonta ja virta yhdessä vievät oikeaan paikkaan. Kaikessa suunnittelussa pidetään turvavarat, eli meloja tietoisesti päätyy kohteensa yläpuolelle virtaan nähden eikä vahingossa ohi kohteen.

Reitin suunnittelu virtaavissa paikoissa

Vuorovesi rytmittää myös vesillelähtöaikoja. Hankaliin paikkoihin melotaan vähäisimmän virtauksen hetkellä. Vuoroveden nopeus vaikuttaa myös siihen, miten suunnistetaan. Jos pitää meloa vaikka kilometrin mittaisen vuonon poikki, mutta vuorovesi virta liikuttaa samanaikaisesti viiden solmun (yli 9 kilometrin tuntinopeudella), on ylitys suunniteltava siten, että virta otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa, että joko yli mennään sellaisesta kohdasta, missä sen hetkinen virran suunta ja nopeus auttava matkanteossa. Vaihtoehtoisesti odotetaan, kunnes virta on heikoimmillaan tai kääntyy suopeaksi. Käytännössä virran aiheuttama siirtymä (melontaenglanniksi transit) voi olla etu, jos se otetaan reittisuunnitelmassa huomioon.

KUVA

Iso nuoli (V) kuvaa vuoroveden virtaussuuntaa. Matka kohteesta A kohteeseen B suunnitellaan siten, että vuorovesi ei pääse viemään ohi kohteen. Ensin otetaan suuntaa vastavirtaan kajakin kokka luoteeseen ja melonnan aikana siirrytään myötäisessä virrassa lounaaseen,  lähelle kohteen rantaa. Tämän siirtymän voi laskea, jos tietää vuorovesivirran nopeuden ja oman nopeutensa.

Suunnitelmiin sisältyy yleensä tarkka aikataulutus: ei vain kannata lähteä liian voimakkaan tai väärän suuntaisen virtauksen aikana.  Vuorovesivirrat voivat olla nopeampia kuin melojan vauhti. Pelivara on aina jätettävä siten, että virta tuo kohti kohdetta eli ennakoiden. Vastavirtaan pyrkiminen on raskasta eikä sinne edes pääse, jos virta on voimakas.

Vuorovesivirtaus vaikuttaa myös matalikoilla: niille voi syntyä aallokoita tyynelläkin kelillä. Veden virtaamaan ollessa tuulen kanssa vastakkainen aallon korkeus kasvaa. Kapeikoissa vuoroveden virtaus luo koskenomaisia paikkoja.

Vuorovesi nousee myös matalien rannikoiden jokia ylös. Joen virtaamisen ja nousuveden kohdatessa syntyy joskus kynnyksiä jokeen. Jo viikingit tunsivat ilmiön.

Kanoottia rantaan nostaessa kannattaa katsella, missä ovat meren tuomat  levärannut. Leiri sijoitetaan reilusti sen yläpuolelle. Hetkeksikin rantautuessa nosta kajakki nousuvedellä tarpeeksi korkealle, vuoksi voi yllättää nopeudellaan.

Retken suunnittelu ja valmistautuminen vuorovesimelontaan

Ennakkosuunnittelu ja valmistautuminen vuorovesi melontaan alkaa kartan ja vuorovesitaulukon hankkimisella.

Tarkista perustiedot kartasta: miten vanha kartta on, mikä on sen mittakaava ja mikä veden syvyyden mittayksikkö (metrit vai muut yksiköt). Sitten tarkista melontaretken ajankohdan mukaan perustiedot vuorovedestä: koska on korkein vesi ja koska matalin? Selvitä, mikä on veden korkeuden vaihteluväli eli kuinka voimakkaat vuorovedet ovat, ja onko tietoa virran nopeudesta? Onko taulukkosi kesäajassa vai pitääkö tämä aikaero laskea itse?

Melontaan vaikuttavat virran suunnat ja ajatellut matka-ajat. Milloin ja mistä on lähtö on tärkeä päätös, ja ota siinä huomioon miten virta liikkuu lähtöhetkellä. Selvitä mikä on oletettu matkan pituus ja kesto, ja alueella silloin vallitseva virran suunta ja miten se vaikuttaa matkasuunnitelmaan. Mieti myös varasuunnitelmaa, jos matka ei etene kuten ajateltiin.

Monissa paikoissa virta voi olla melojan vauhtia kovempi ja sitä vastaan ei kannata uuvuttaa itseään. Selvitä ja ajattele, niin pääset vähemmällä. Kysy myös paikallisilta melojilta neuvoa. Jotkut rannat voivat olla rantautumiskelpoisia vain tietyllä vedenkorkeudella esimerkiksi. He myös tietävät, missä vuorovesi yltyy koskimaiseksi, jos on yltyäkseen.

Rantautuessa on muistettava tarkistaa, onko vesi nousemassa vai laskemassa kanoottia rantaan jätettäessä. Näet yleensä rantaviivalla helposti yläveden rajan: esimerkiksi heinää ja levää oleva rantu voi merkitä edellisen yläveden korkeutta rantaviivalla.

Entäpä onko reitilläsi matalikkoja tai kapeikkoja, joiden kohdalle olisi hyvä tulla tietyssä vaiheessa vuorovettä joko virran nopeuden tai mahdollisen aallokon takia. Voiko reitin suunnitella siten, että meno ja paluu onnistuu  myötävirrassa? Se olisi usein optimaalista.

Kartoilla voi olla myös merkintöjä kuten virran nopeus, vesijättömaa alavedellä ja muita ilmiöitä, joita meillä päin ei esiinny tavallisesti. Perehdy niihinkin ennalta.

 

Nauhamelonnat 2016

Sinivalkonauhan, Saaristonauhan ja uuden Vuoksennauhan reittejä on melottu vuoden 2016 aikana. Suomen Retkimelojien hallitus on hyväksynyt nauhamelontojen sääntöjen mukaisina seuraavat:

Sinivalkonauha

120 Soile Kallio

121 Pentti Taskinen

122 Marko Uusitalo

Saaristonauha

20. Sisko Ruokonen K2

21. Matti Hovi K2

22. Jorma Kohonen

Vuoksennauha

1 Pekka Lassila, Kiuruvesi – Lappeenranta

2 Eero Oura, Nurmes – Lappeenranta

3 Liisa Oura, Nurmes – Lappeenranta

4 Henri Korhonen, K2, Nurmes – Lappeenranta

5 Marko Kinnunen, K2, Nurmes – Lappeenranta

6 Raimo Laakso, Nurmes – Lappeenranta

7 Antti Härkönen,  Nurmes Lappeenranta  http://slowlifeofAntsa.blogspot.fi

8 Minna Kantsila, Nurmes Lappeenranta

Nauhamelontojen kunniakirjat jaetaan Suomen Retkimelojat ry:n vuosikokouksessa helmikuussa 2017, aika ja paikka täsmentyvät myöhemmin.

Vuosikokouksen 2016 päätökset

Suomen Retkimelojat ry:n vuosikokous hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2015 sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2016.

Puheenjohtajaksi kaudelle 2016 valittiin Anna Lind. Hallituksen jäseniksi valittiin erovuoroisten tilalle Rauli Rautavuori, Olli Ajo, Olli Sariola ja Mats Ceder kaksivuotiskaudelle 2016-2017. Hallituksessa jatkavat myös Henri Korhonen, Juho Paaso ja Henrik Westermark (2015-2016).

Varsinaisen kokousagendan jälkeen suoritettiin Sinivalko- ja Saaristonauhamelontojen kunniakirjojen jako vuonna 2015 reitit meloneille sekä julkistettiin kolmas nauhamelonta, Vuoksennauha, joka vie melojan Vuoksen vesistön järvireiteille, Lappeenrannan ja Nurmeksen/Kiuruveden välisille sisävesille.

Suomen Retkimelojat ry:n vuosikokous 14.2.2016

Suomen Retkimelojat ry:n vuosikokous 2016 pidetään sunnuntaina 14.2.2016 klo 13 Merimelojien majalla Helsingissä. Kokouspaikan osoite on Merikannontie 10. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen asiakirjoja julkaistaan ennakkoon tällä sivulla. Kokous on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille.

Kokouksen jälkeen noin klo 14.30 jaetaan kauden 2015 Sinivalko- ja Saaristonauhamelontojen kunniakirjat sekä esitellään Suomen Retkimelojien kolmannen nauhamelonnan reitti ja säännöt. Uusi reitti vie melojan tutustumaan Saimaan vesistöön läpikotaisin. Tämä osa tilaisuudesta on avoin kaikille melontaretkeilystä kiinnostuneille.

Årsmöte i Merimelojat, Merikantovägen 10, Helsingfors söndagen den 14. februari klockan 13. Efter kaffe ska det delas ut bandena för dom, som paddlade finska kustet. Vi ska också publicera det nya bandet.

(Toimintakertomus – Verksamhetsberättelse 2015
Toimintasuunnitelma – Verksmanhetsplan 2016).

Tervetuloa kokoukseen!

Du är välkommen!

PS. Retkeilyhengessä ota oma retkikuppi ja lusikka matkaan, vältämme turhat kertakäyttöastiat kahvilla  🙂 – Ta med kaffekoppet.

Sinivalko- ja saaristonauhamelonnat 2014 Paddlingen av Blåvita och Skärgårdbandet

Suomen Retkimelojien hallitus on lokakuun kokouksessaan käsitellyt kauden 2014 Sinivalkonauhan ja Saaristonauhan melontojen suoritukset ja sääntöjen mukaisiksi on todettu alla olevat. Nauhamelontojen kunniakirjat jaetaan Suomen retkimelojien vuosikokouksessa, joka järjestetään Helsingissä ensi vuonna 2015 helmikuun alussa ja luultavasti viikonloppuna 7.-8.2.2015.

Styrelsen för Finlands Långfärdspaddlare har i sitt möte i oktober behandlat och godkänt följande paddlingar av det Blåvita Bandet och det Stora Skärgårdsbandet. Diplomen för bandpaddlingarna kommer att utdelas på Finlands Långfärdspaddlares årsmöte, som hålles i Helsingfors nästa år 2015 i februari och troligen under veckoslutet 7. -8.2015

Kaudella 2014 koko Suomen merenrannikon meloivat Sinivalkonauhan sääntöjen mukaisesti seuraavat henkilöt / Under säsongen 2014 har Finlands havskust paddlats i enlighet med reglerna för det Blåvita Bandet av följande personer :

nro meloja/paddlaren kanootti/kanot
 108 Otso Liesmäki        Artisan
 109 Juho Paaso           Guillemot Expedition Single
 110 Max Lehner           (Saksa /Tyskland) Avalon Elaine
 111 Ari-Pekka Rantanen*  Tiderace Explore M
 112 Minna Kantsila       Marlin Activ
 113 Kirsi Juntunen       P&H Cetus
 114 Matti Hovi           K2, Avalon Avec kaksikko
 115 Sisko Ruokonen       K2, Avalon Avec kaksikko
 116 Jorma Kohonen        Avalon Elaine
 117 Bertil Blom          Tiderace Xplore

Kaudella 2014 ovat seuraavat meloneet Kotka-Ahvenanmaa välisen reitin Saaristonauhan sääntöjen mukaisesti / Under säsongen 2014 har sträckan Åland-Kotka paddlats i enlighet med reglerna för det Stora Skärgårdsbandet av:

 nro meloja/paddlaren kanootti/kanot
 15 Kirsten Kryger,   Tanska/Danmark Seabird Nord
 16 Margit Lund,      Tanska/ Danmark Tahe Marine

Suomen Retkimelojat kesällä 2014 – Sommaren med FLåp

Kesän kolme kohdetta ovat  Siivoa saari, Höga Kusten ja nauhamelonta!

Siivoa saari -haaste

Kesän suuri haaste on Siivoa saari -haaste, johon kutsumme Sinut ja kaikki melontatoverisi. Osallistu järjestämällä siivous tai osallistumalla sellaiselle.

Vahtipaikkana pidämme yhteistä Suomen Retkimelojien Facebook-ryhmää maanlaajuisesti, mutta tapahtumasta voi ilmoitella paikallisesti sopivilla tavoilla. Ota kuva ja kerro tapahtumasta sekä haasta mukaan seuraava saaripartio!

Putsa up en holme är vår utmaning i år.  Läs mer om städningstalkot och kom med och berätta om din talko i Facebook gruppen. Ta en bild och upmana den nästä att delta.

Höga Kusten kesän retkikohteena

Retkimelojien ulkomaan retki suuntautuu tänä vuonna Höga Kustenille. Johan Holmberg Helsingistä luotsaa yhdistyksen jäsenet.  Ruotsin Höga kusten on Härnosandin ja Örnsköldsvikin välinen rannikkokaistale, vinottain Vaasa vastapäätä Selkämeren toisella puolen. Örnskölsvik on lähes viivasuoraan länteen Vaasasta.

Retken ajankohta on  13.7. –  22.7.2014. Retken pituus on viikko. Siihen sisältyy viisi melontapäivää ja yksi patikointipäivä. Kuljetuksiin on varattu päivä retken alussa. Ennen retkeä on matkustetaan kaksi päivää ja lopussa yksi matkustusvuorokausi, yhteensä kolme matkustuspäivää. Päivämatkat ovat arviolta 35 – 40 melontakilometriä.

Retken järjestää Merimelojat ry ja  Suomen Retkimelojien jäsenet ovat tervetulleita tälle retkelle. Merimelojat ei vakuuta seuran ulkopuolisia osallistujia, joten jokainen varmistaa oman vakuutusturvansa itse. Osallistuminen omalla vastuulla, kuten aina.  Matkakustannukset jaetaan osallistujien kesken. Kustannukset laivamatkoineen ovat arviolta 270 euroa henkilöltä.

Ilmoittautumiset  ja tiedustelut:  Johan Holmberg, sähköposti iamjohan.holmberg@dlc.fi, gsm 0400 172 816.

Långfärdspaddlarna till Svenska kusten

Paddling och vandring vid Höga Kusten leds av Johan Holmberg.  Höga kusten består av kusten mellan Härnösand och Örnsköldsvik, snett över Kvarken från Vasa. Örnsköldsvik är nästan rakt väster om Vasa.

Tidpunkt för paddlingsturen är 13.7. – 22.7.2014. Resans längd är en vecka som innehåller 5 paddeldagar och en vandringsdag. En dag i början är reserverad för transporter. Före paddlingen är det två resedygn och efter paddlingen ett resedygn, sammanlagt tre resedygn.  Dagsetapperna är på ungefär 35-40 paddlingskilometer.

Resan ordnas av Merimelojat r.y. och medlemmar i Finlandslångfärdspaddlare r.f. är välkomna med. Deltagare bör sköta sin försäkring själv. Man deltar på eget ansvar, som alltid. Resekostnaderna delas jämnt mellan deltagarna. Kostnaderna, inklusive båtresor, uppskattas till 270 euro per person.

Anmälningar och information: Johan Holmberg, epostiamjohan.holmberg@dlc.fi, GSM 0400 172 816.

 

Sinivalkonauha tai Saaristonauha kesän retkenä?

Nauhamelonta on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kokea pitkän matkan seikkailun ilman kilpailua.

Retkimelojien Sinivalkonauhaa yksiköllä tai kaksikolla kattaa koko rannikon eli reilun 1200 kilometriä kesässä. Saaristonauha on pituudeltaan noin puolet tästä ja kiertää Suomenlahden saariston kulttuurikohteita ja merenkäynnin mekkoja.

Nauhamelontaan ilmoittautuminen ei maksa mitään, mutta voit olla osa suomalaisen melonnan ”kuningasmatkan” tehneiden joukkoa. Tai prinsessamatkan, ihan omasta tyylistä riippuen.

Nauhamelonnoille ilmoittautuminen on jo käynnistynyt, tänä vuonna jo muutama henkilö on lähtenyt koko Suomen rannikon melontaan ja matkaa suunnittelee useampi. Kesällä on tulossa myös radio-ohjelmaa reissulta, kun vaasalainen Bernt pääsee kajakillaan matkaan. Ilmoittaudu ennalta, ohjeet verkkosivuilla tarkemmin.

Redan hundra äventyrare har  paddlat Finlands hela kust, först av dem var Virpi Slotte. Det Blåvita Bandet eller paddling av hela Finlands havskust paddlas vanligen på ungefär  två månader frånTorneå till Vederlax eller tvärtom. Skärgårdsbandet innebär en paddling av Kotka–Åland sträckan och under färdens gång skall man besöka befästningar och kulturhistoriska platser i Finska viken och Skärgårdshavet.

Bekanta dig med reglerna för bandpaddlingarna och anmäl dig. Kontrollera rutt och startplatser före start. Anmälningar till Blåvita bandet och Skärgårdsbandet mottas per e-post. Meddela dit namn, kontaktuppgifter, kajak/kanot, startdag samt i vilken riktning du skall paddla.

Före du startar skall du skicka e-post till henrikL.westermark@gmail.com och suomen.retkimelojat@gmail.com. Henrik kan även ge tips inför resan.

 

Hallitus selvittää ja kehittää – Styrelsen utvecklar

Hallitustyö on käynnistynyt mainiosti, tehtävät on jaettu tasaisesti. Katse horisonttiin 2020 -ohjelmasta olemme lähteneet selvittämään muutamaa ideaa:

– melontaedellytysten kehittäminen kaavoitukseen ja tilankäyttöön vaikuttamalla – työn tuloksena syntyy loppuvuodesta vinkkiä, miten vaikuttaa omalla paikkakunnalla. Olemme myös vaikuttaneet  vastaamalla erilaisiin kyselyihin. Siivoa saari on osa tätä työtä.

– lasten melontaretkeilyyn innostaminen ja kurssittaminen – viestintä- ja koulutusohjelman suunnittelu jaettavaksi kaikille melojille. Tavoitteena on nimenomaan kilpailematon lasten melontaretkeily ensisijaisesti perhelajina toissijaisesti muutenkin. Tänä vuonna suunnitellaan ja ensi vuonna kokeillaan kouluttaa ohjaajia asiaan.

– jäsenasioiden kehittäminen ja helpottaminen

– tarjoamme myös facebook-ryhmää laajemmin retkimelonnan keskustelualustaksi.

Styrelsen har börjat att utveckla programmet Katse horisonttiin 2020

– förbättra möjligheter att paddla

– barnens paddling i naturen med familj eller ej, information och utbildning nästa år.

– medlemsservice

 

Haluamme vaikuttaa. Ota yhteyttää hallitukseen jos haluat osallistua.

 

Siivoa saari -haaste / Putsa up en holme

Siivoa saari -haaste 2014

Suomen Retkimelojat haastaa Sinut ja melontatoverit kotivesiltä mukaan Siivoa saari -talkoisiin. Kääntäkää kajakin keula kohti saarta, jonka haluatte kesäkuntoon.

Siivouksen voi toteuttaa omaehtoisena tai sopia yhteistyökumppanin kuten kunnan, liikuntaviraston tai virkistysalueyhdistyksen kanssa.  Jos saaressa on paljon roskia, esimerkiksi kunta tai muu kumppani voi tarjota roskapussin ja hakea roskat pois veneellä, kun siitä ennalta sovitaan.

 

Suomen Retkimelojien Facebook ryhmä odottaa kertomuksia, kuvia ja kokemuksia Siivoa saari -päivästänne. Voitte myös kutsua ryhmän kautta alueenne melojia mukaan. Saareen siivoamaan voi haastaa paikallisen venekerhon tai vaikka bilsanmaikat. Jaa Siivoa saari -talkoonne kokemukset muutamalla lauseella tai valokuvalla. Olisi kiva, jos kerrotte montako teitä oli, ja minkä saaren valitsitte siivottavaksi. Helsingissä käynnistyy Siivoa saaren muotona Siisti biitsi -yhteistyö kaupungin kanssa, yhteyshenkilönä on Mikko Suominen.

Seuraa verkkosivuja tai Facebook-ryhmää niin saat lisätietoa www.facebook.com/groups/retkimelojat

 

Städningstalkot  Putsa up en holme – utmaningen 

 

Vi utmanar dig och dina paddlingskamrater i ditt närområde att delta i städningstalkot Putsa upp en  holme. Styr kajaken mot en holme, som ni vill sätta i sommarskick.

Städningen kan utföras spontant eller i samarbete med t.ex. kommunen, fritidsbyrån eller den lokala föreningen förfriluftsområden. Om det finns mycket skräp på holmen kan t.ex. kommunen eller någon annan samarbetspartner erbjuda soppåsar och även hämta bort skräpet om man kommer överens om det på förhand.

Finlands Långfärdspaddlares Facebook grupp väntar på berättelser, bilder och erfarenheter av er Städa en holme – dag. Ni kan även sammankalla paddlarna i ert område via gruppen. Man kan utmana den lokala båtklubben eller till och med biologilärarna att delta i städandet av holmen. Dela med er av erfarenheter av städa en holme – talkot med några ord eller fotografier. Det är trevligt om ni berättar hur många ni var och vilken holme ni städat. I Helsingfors startar Städa en holme som Snygg beach -samarbete med staden, kontaktperson är Mikko Suominen. Följ med internetsidor eller Facebook-gruppen för mera information.

Se och gå med www.facebook.com/groups/retkimelojat

 

Vuosikokous huipentui valokuvaesitykseen Suomen rannikolta

Vuosikokous sujui lupsakasti ja ripeästi. Puheenohtajaksi vaihtui Alli Lind, hallituksessa kauttaan jatkavat Henrik Westermarck ja Markku Soikkeli. Kokonaan uusina aloittavat Mats Ceder Vaasasta ja Olli Sariola Sipoosta. Uudelle kaksivuotiskaudelle valittiin Olli Ajo, Johan Holmberg, Rauli Rautavuori ja Mikko Suominen, kaikki pääkaupunkiseudulta. Toimintasuunnitelma  ja 2020-ohjelma viitoittavat tietä. Jäsenmaksu pysyy 15 eurossa ja liittymismaksu kympissä.

Kokouksen jälkeen jaettiin Saaristo- ja Sinivalkonauhat. Pekka Lassila oli valmistellut kuvallisen matkan kajakin kyydissä Virolahdelta Tornioon. Pekan  kuvat ovat  katsottavissa liitteenä  Sinivalkonauha 2013. (sama PDF-muodossa)

.

ImageImage

ImageImage

Suomen Retkimelojien vuosikokous sunnuntaina 9.3.2014 Helsingin Messukeskuksessa

Suomen Retkimelojien vuosikokous pidetään sunnuntaina 9.3.2014 klo 11:00 – 13:30 Helsingin Messukeskuksessa. Vuosikokouksen jälkeen seuraa Saaristo- ja Sinivalkonauhan kunniakirjojen jako, jonka jälkeen Pekka Lassila kertoo kesän 2013 Suomen merenrannikon Sinivalkonauhamelonnastaan .

Aika sunnuntaina 9.3.2014 – kello 11.00 – 13.30.
Paikka on kokoushuone 306. Messukeskus, Messuaukio, Helsinki.
Kokoushuoneeseen pääsy edellyttää messulippua.