Saaristonauhan säännöt / Regler för det Stora Skärgårdsbandet

Saaristonauhan säännöt / Regler för det Stora Skärgårdsbandet

Saaristonauhan säännöt

Uudet säännöt marraskuussa 2011. Sääntöjä on täsmennetty 2013, 11.2.2018 ja 28.1.2020

 

  1. Melontareitin toinen päätepiste on idässä Fort Slavan linnoitus Kotkan edustalla ja lännessä joko Kastelholman linna Ahvenanmaalla tai Turun linna Turussa. Koko retki on suoritettava yhden kalenterivuoden aikana ja samansuuntaisesti.  Melojan on vierailtava reitin varrella olevissa pakollisissa ja vapaaehtoisissa kohteissa sitä myötä, kun retki edistyy.
    Reittiä ei ole sallittua jälkeenpäin paikata tai parantaa käymällä lisäkohteissa.

 

  1. Melontareitin varrella on kahdeksan pakollista tutustumiskohdetta, joissa melojan tai melojien on rantauduttava ja tutustuttava kohteeseen. Pakolliset kohteet ovat:
  • Fort Slavan linnoitus Kotkan edustalla
  • Svartholmin linnoitus Loviisan edustalla
  • Suomenlinna Helsingin edustalla
  • Raaseporin rauniolinna Snappertunassa
  • Hauensuoli Tullholmenin edustalla Hangossa
  • Turun linna. Turussa on sallittua rantautua Ruissalossa ja sieltä muuta tapaa käyttäen lähteä tutustumismatkalle Turun Linnaan.
  • Bomarsundin linnoituksen rauniot Ahvenanmaalla
  • Kastelholman linna Ahvenanmaalla.

 

  1. Melontareitin varrella on yksitoista valinnaista tutustumiskohdetta, joista  melojan on tutustuttava ainakin viiteen kohteeseen. Valinnaiset kohteet ovat:
  • Haapasaari Kotkan eteläpuolella
  • Klovharun saari eli Tove Janssonin saari Pellingin saaristossa
  • Söderskär Porvoossa (suojelualue, saari on avoinna 1.8. jälkeen)
  • Gustafsvärn Hangon edustalla
  • Bengtskärin majakka Hiittisten eteläpuolella
  • Örön saari Hiittisten lounaispuolella
  • Seili Nauvon pohjoisessa saaristossa
  • Borstö, Nauvon eteläisessä saaristossa
  • Björkö, Korppoon eteläisessä saaristossa
  • Jurmo, Korppoon eteläisessä saaristossa
  • Väderskär Pohjois-Ahvenanmaalla.

 

  1. Lähdöstä ja maalintulosta on ilmoitettava kirjallisesti (kirje tai  sähköposti)
    Suomen Retkimelojien nauhavastaavalle. Otsikoi “Retkimelojien Saaristonauha”.

Lähtöilmoituksessa tulee ilmoittaa:

  1. a) melojan nimi / nimet
  2. b) melojan ikä / iät
  3. c) lähtöpaikka (Kotka, Kastelholma tai Turku),
  4. d) lähtöpäivä,
  5. e) aluksen tyyppi (merkki ja malli)
  6. f)  melojan yhdistys
  7. g) retkikunnan julkisen matkapäiväkirjan osoite (jos on) sekä tieto, saako Retkimelojat jakaa sen osoitteen.

 

  1. Matka tulee suorittaa kajakki- tai kanoottiyksiköllä, kaksikolla tai sup-laudalla. Melottaessa kajakki tai kanoottikaksikolla melojaparia ei saa vaihtaa matkan aikana ja molempien melojien on melottava koko Kotkan ja läntisen päätepisteen välinen matka. Melojat kuljettavat itse varusteensa ja muonansa mukanaan ilman ulkopuolista avustusta. Saattoauton tai huoltoauton käyttö varusteiden täydentämiseksi tai vähentämiseksi ei ole sallittua. Melojat huolehtivat itse muonan hankkimisesta sekä mahdollisista korjauksista retken aikana.
  2. Päivittäiset melontaetapit on tarkoin merkittävä karttaan tai merikorttiin sekä kirjattava lokikirjaan sekä pakollisista tutustumiskohteista on erikseen mainittava vierailupäivä.
    Melontaretken saa suorittaa useassa osassa, ja sitä on jatkettava kohdasta, missä retki keskeytyi.  Käynnit valinnaisissa ja pakollisissa tutustumiskohteissa on suoritettava sitä mukaa, kun retki edistyy.
  3. Aluksen eteenpäinviemiseen saa käyttää ainoastaan melaa, ei purjetta, ei moottoria, ei leijaa tai muutakaan apuvälinettä.
  4. Retkeä ei kontrolloida matkan aikana. Miehistön melojakunnia on takeena sääntöjen noudattamisesta ja hän suorittaa melontavaelluksen omalla vastuulla.
    Melojan tai melojien tulee jälkikäteen kirjoittaa matkastaan lyhyt raportti, joka lähetetään Suomen Retkimelojille.
  5. Retkimelojien Saaristonauha ei ole kilpailu vaan tarkoituksena on tarjota haaste ja seikkailu, jota rahalla ei voi ostaa.  Tästä syystä Suomen Retkimelojat ry ei julkaise Saaristonauhan meloneiden henkilöiden retkipäivien lukumäärää.
  6. Kaikki, jotka tämän säännön mukaan, yhden kalenterivuoden aikana ovat meloneet Kotkan Fort Slavan ja Ahvenanmaan Kastelholman tai Turun linnan välisen melontareitin ja matkansa varrella poikenneet sekä kaikissa pakollisissa tutustumiskohteissa että vähintään viidessä valinnaisessa kohteessa,  saavat Retkimelojien Saaristonauhan riippumatta käytettyjen päivien määrästä. Samalle melojalle voidaan myöntää Saaristonauha useita kertoja.
  7. Suomen Retkimelojat ry hallinnoi Saaristonauhaa ja vastaa muun muassa tämän melontavaelluksen  suorittaneiden nimien julkistamisesta ja heidän matkaraportinsa arkistoinnista.

 

Yhdistyksen hallituksella on lupa muuttaa Saaristonauhan sääntöjä.

Kuten aina: omalla vastuulla.

Mahdolliset tiedustelut  liittyen Saaristonauhaan pyydetään osoittamaan Suomen Retkimelojat ryn nauhavastaavalle.

 

Regler för det Stora Skärgårdsbandet

Nya regler i november 2011. Precisering av reglerna 2013, 11.2.2018 och 28.1.2020.

 

  1. Färdens ena ändpunkt är fästningen Fort Slava utanför Kotka och i väster endera Kastelholms slott på Åland eller Åbo slott i Åbo. Färden skall fullbordas inom ett och samma kalenderår och företas i samma riktning.  Paddlaren skall besöka de längs med rutten belägna obligatoriska och frivilliga sightseeingpunkterna anefter färden  framskrider. Det är inte tillåtet att i efterhand besöka punkter man missat eller för att förbättra prestationen med tilläggspunkter.
  2. Det finns åtta obligatoriska sightseeingpunkter längs med paddlingsrutten och var paddlaren/paddlarna skall göra strandhugg och bese platsen. Platserna är:
  • Fort Slava vid Kotka
  • Svartholms fästning utanför Lovisa
  • Sveaborg utanför Helsingfors
  • Rasebors ruinfästning i Snappertuna
  • Gäddtarmen utanför Tullholmen i Hangö
  • Åbo Slott. I Åbo är det accepterat att göra strandhugg i Runsala och varifrån man på annat vis kan bege sig till Åbo slott.
  • Bomarsunds ruiner på Åland
  • Kastelholms slott på Åland

 

  1. Längs med paddlingsrutten finns det elva valbara sightseeingpunkter av vilka paddlaren/paddlarna skall  besiktiga minst fem ställen. De valbara punkterna är:
  • Aspö söderom Kotka
  • kobben Klovaharun (=Tove Janssons holme) i Pellinge skärgård
  • Söderskär i Borgå (skyddsområde, öppet för allmänheten efter 1.8)
  • Gustafsvärn utanför Hangö
  • Bengtskärs fyr söderom Hitis
  • Örö holme sydväst om Hitis
  • Själö i Nagus norra skärgård
  • Borstö i Nagus södra skärgård
  • Björkö  i Korpos södra skärgård
  • Jurmo i Korpos södra skärgård
  • Väderskär i Ålands norra skärgård

 

  1. Start och målgång skall skriftligen (brev eller e-post) meddelas till Långfärdspaddlarnas bandansvarige. Rubriken skall vara Långfärdspaddlarnas Skärgårdsband.

 

I anmälan skall man uppge:

  1. a) paddlarens/paddlarnas namn
  2. b) paddlarens ålder
  3. c) startpunkt (Kotka, Kastellholm eller Åbo)
  4. d) startdatum
  5. e) typ av farkost (märke och modell)
  6. f) paddlarens  kanotklubb
  7. g) adress till eventuell resedagbok på nätet och information om Långfärdspaddlarna får publicera adressen

 

  1. Färden skall företas i en- eller tvåmans kajak eller kanot eller sup-bräde. Ifall det är fråga om en färd med tvåmans kajak eller kanot får man inte byta paddlingskamrat under färden och bägge paddlarna skall paddla hela sträckan mellan Kotka och den västra ändpunkten. All utrustning jämte proviant skall medföras ombord av paddlarna själva utan hjälp av utomstående. Användning av följe- eller servicebil för kompletering eller avlastning av utrustning är inte tillåtet. Paddlarna sköter själva om proviantering och eventuella reparationer under färden.
  2. Varje dagsetapp skall noga inritas på karta eller sjökort samt bokföras i medförd loggbok och därtill skall man ange besöksdag på de obligatoriska sightseeingpunkterna.

 

Paddlingsfärden får genomföras i flera deletapper men dock så att man alltid fortsätter ifrån det stället där färden senast avbröts. De valbara och de obligatoriska sightseeingpunkterna skall besökas anefter färden framskrider.

 

  1. För framdrivning av kajaken får endast paddel användas, ej segel, ej motor, ej drake eller ngt annat hjälpmedel.
  2. Inga kontroller längs färden. Besättningens paddlarära borgar för att reglerna följs och färden görs på eget ansvar.

Paddlaren skall i efterhand skriva en kort färdberättelse som skickas till Finlands Långfärdspaddlare.

 

  1. Långfärdspaddlarns Stora Skärgårdsband är inte en tävling utan dess syfte är att erbjuda både en utmaning och ett äventyr som inte kan köpas för pengar. På grund av dessa skäl kommer Finlands Långfärdspaddlare inte att publicera antalet paddlingsdagar för de som slutför det Stora Skärgårdsbandet.
  2. Alla som i enlighet med dessa regler under ett kalenderår  har paddlat sträckan mellan Fort Slava i Kotka och Kastelholm på Åland eller Åbo slott och som längs med rutten har besökt alla de obligatoriska sightseeingpunkterna och minst fem av de valbara punkterna  erhåller Långfärdspaddlarnas Stora Skärgårdsband oavsett antalet förbrukade dagar. Samma paddlare kan erövra Stora Skärgårdsbandet flera gånger.
  3. Finlands Långfärdspaddlare rf administrerar det Stora Skärgårdsbandet och ansvarar bland annat för publicering av namnen på paddlarna som erövrat Skärgårdsbandet och för arkivering av färdberättelserna.

 

Föreningens styrelse har rätt att förändra reglerna för Stora Skärgårdsbandet.

Som alltid: PÅ EGET ANSVAR

Eventuella frågor gällande Skärgårdsbandet skall ställas till Finlands Långfärdspaddlares bandansvarige.

Eventuella frågor gällande Skärgårdsbandet ombeds att görs till kontaktperson.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s