Saaristonauha – Skärgårdsband

Tällä hetkellä runsaat 100 melojaa ovat meloneet Sinivalkonauhan,  joka pituudeltaan on 1200-1400 km. Suomen merenrannikon melomisen kunniakkaiden perinteiden vaaliminen ja innostuksen säilyttäminen Sinivalkonauhaa kohtaan onkin yhdistyksemme eräs tärkeimmistä tehtävistä. Reitti on monelle intohimoiselle retkimelojalle kuninkuusmatka, eli eräänlainen unelmien täyttymys. Käytännön syistä (työn ja loman yhteensovittaminen jne) kaikki eivät ehkä kuitenkaan voi toteuttaa unelmaansa, sillä Sinivalkonauha melonta vaatii käytännössä kokonaisen kuukauden eli lähes koko loman.

Tästä syystä on tarvetta ajallisesti lyhyemmälle melontareitille,  jolla olisi yksi tai useampi teema. Eräänä teema on rannikon  linnoitukset ja erotuksena Sinivalkonauhaan on määritelty  tiettyjä  pakollisia  kohteita, joiden kautta reitin on kuljettava. Pakollisten kohteiden lisäksi on olemassa muutamia vapaavalintaisia kohteita,  joista on käytävä viidessä. Kuten Sinivalkonauhassakin reitin suuntaa ei ole määritelty, matkan saa siis  meloa alkaen jommastakummasta päätepisteestä eli joko idästä länteen  tai lännestä itään.

Reitti on seuraava: Fort Slava/KotkaSvartholmin linnoitus Loviisan eteläpuolella  –  Suomenlinna –  Raseborgin rauniolinna (kuva) Snappertunassa – Haensuoli/Hanko-Turun linna / ( kuva ) Turku – Bomarsund ( kuva) / Ahvenanmaa – Kastelholm ( kuva) /Ahvenanmaa. Reitti kulkisi siten itä – länsi suunnassa ja melonnan saisi aloittaa joko Kotkasta tai Ahvenanmaalta, ihan mieltymyksestä riippuen.

Vapaavalintaisia kohteita on uusittujen sääntöjen mukaan kymmenen  kappaletta ja ne  ovat Haapasaari (kuva) , Klovaharun ( kuva ) , Söderskär ( kuva ) / Sipoo , Gustafsvärn ( kuva )/ Hanko,  Bengtskär / Hitis, Borstö / Nauvo, Björkö/ Korppoo,  Jurmo/Korppoo,  Seili / Nauvon pohjoinen saaristo,  Väderskär/Ahvenanmaa.

Säännöt ovat pitkälti samat kuin Sinivalkonauhassa mutta nyt myös kaksikkokin hyväksytään ja lisäksi erikseen sanotaan ettei kyseessä ole kilpailu. Viimeisessä pykälässä todetaan, että Suomen Retkimelojat hallinnoi Saaristonauhaa ja että yhdistyksellä on oikeus muuttaa Saaristonauhan sääntöjä.

Reitin pääteemana ovat toisaalta Suomen rannikolla sijaitsevat linnoitukset ja toisaalta kalastajakylät, majakat ja kirjailijoiden saaret. Suomen myrskyisä historia tulee retken varrella eläväksi (1788-1789, 1808-1809, Krimin sota 1852) mutta matka tarjoaa samalla makupaloja suomalaisesta kulttuurista. Tämän lisäksi reitti tarjoaa myös hienoja makupaloja niin sisä- kuin ulkosaariston luonnosta. Koko reitin pituudeksi mittasin noin 640 km ja Turun ja Ahvenanman välisen matkan mittasin pohjoisen vaihtoehdon kautta eli Turku-Kustavi-Brändö-Kumlinge – Vårdö – Kastellholm. Tämä merkitsee ajallisesti ja luonnollisesti riippuen päivämatkoista noin 2,5 viikon pituista melontaretkeä (640 km / 17 päivää = 38 km / pv). Kyse on silloin retkestä,  jossa on tarpeeksi haastetta mutta,  joka kuitenkin on useimpien saavutettavissa, kyseessä on sekä matka jota ei voi ostaa,  että pieni seikkailu mutta joka kuitenkin olisi suoritettavissa kohtuullisessa ajassa.

Syksyllä 2011 Suomen Retkimelojien hallitus muutti nauhan sääntöjä,  vapaavalintaisiin kohteisiin lisättiin kaksi saarta, sekä Jurmo eteläisimmällä Saaristomerellä että Seili Nauvon pohjoipuolella ja vaatimuksia muutettiin siten että kymmenestä vapaavalintaisessa kohteessa pitää käydä vähintään viidessä.

Syksyyn 2012 mennessä Saaristonauhan on sääntöjen mukaan melonut kahdeksan henkilöä ja joukossa on mukana yksi kaksikkomelonta.

Espoossa 29.1.2013                       Johan Holmberg

***********

I detta nu har dryga  100 paddlare erövrat det Blåvita bandet vilket som paddlingssträcka går på ca 1200-1400 km. En av de främsta uppgifterna för vår förening är att både vårda de fina traditionerna i att paddla den finska havskusten och i värna om intresset för det blå vita bandet. Rutten utgör för många långfärdspaddlare en kungssträcka, en sorts drömmars uppfyllelse. Av praktiska orsaker (att kombinera arbete med semester osv) kan många intresserade inte uppfylla sin dröm, för det Blåvita bandet kräver i praktiken en hel månad dvs hela semestern.

Därför finns det ett behov av en tidsmässigt kortare sträcka och som skulle ha ett eller flera teman. Ett sådant är  dels fästningarna längs med kusten och dels skärgårdsbyarna, fyrarna och omskrivna  holmar.  Till skillnad från det Blåvita bandet finns det vissa obligatoriska punkter/platser längs med rutten som måste besökas. Förutom de obligatoriska punkterna finns det även några  fritt valbara objekt och av dem måste fem  stycken besökas.  På samma sätt som i det Blåvita bandet har riktningen inte specificerats dvs man får paddla antingen i öst-> västlig eller väst-östlig riktning.

Rutten är följande: Fort Slava / Kotka (bild1) – Svartholms fästning söderom Lovisa –  Sveaborg –  Raseborg / Snappertuna (bild2) – Gäddtarmen / Hangö- Åbo slott (bild3) – Bomarsund (bild4) / Åland – Kastellholm (bild5) / Åland. Rutten löper istort sett i öst-västlig riktning och startpunkt kunde vara antigen från Kotka eller från Aland, helt beroende på preferenser. Det    finns tio stycken fritt valbara besöksobjekt och de är  Aspö söderom Kotka,  kobben Klovaharun(bild6) i Pellinge, Söderskär (bild7) / Sibbo, Gustafsvärn (bild8) / Hangö,  Bengtskär (bild8) / Hitis,  Borstö / Nagu, Björkö / Korpo,  Själö / Nagu,  Jurmo i Korpo södra skärgård och   Väderskär / Vårdö/ Åland.   Reglerna är i övrigt ganska lika som i det Blåvita bandet men här accepteras även en tvåmanskajak och därtill sägs det uttryckligen att det inte är fråga om en tävling. I den sista paragrafen konstateras det att FlåP administrerar Skärgårdsbandet och har rätt att göra ändringar i reglerna.

Då ruttens huvudtema är dels fästningar / borgar  längs med finska kusten och dels fiskarbyar, fyrar och omskrivna holmar blir Finlands stormiga historia levande (1788-1789, 1808-1809, Krimkriget 1852) men man fär även en fin introduktion av kulturhistoria.  Men därtill ebjuder rutten utsökta smakbitar både av inner- och ytterskärgården natur. Som ruttens längd mätte jag 640 km och sträckan mellan Åbo och Åland mätte jag på enligt rutten Åbo – Gustavs – Brändö – Kumlinge – Vårdö – Kastellholm. För en vanlig genomsnittspaddlare skulle det innebära en ca 2,5 veckas paddling (640 km / 17 dagar = 38 km /dag). Det skulle då vara fråga om en färd med tillräcklig utmaning men som ända kan uppnås av de flesta aktiva motionspaddlare, det är fråga om både en färd som inte kan köpas för pengar och om ett litet äventyr. Och allt detta går att genomföra i en rimlig tidsperiod.

Finlands Långfärdspaddlares styrelse beslöt hösten 2011 att förändra reglerna för Skärgårdsbandet genom att lägga till två nya öar, Jurmo i södra Skärgårdshavet och Själö norrom Nagu  till de fritt valbara besöksmålen. Samtidigt ändrades kravet så att man nu enligt de nya reglerna måste besöka åtminstone fem av de tio fritt valbara sightseeingobjekten.

Fram till hösten 2012 har Skärgårdsbandet erövrats av åtta personer  i enlighet med bandets regler  och bland prestationerna finns en gjord  med tandemkajak (K2).

i  Esbo Finland  29.1.2013                       Johan Holmberg

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s