Suomen Retkimelojien nauhamelonnat

Haaveiletko koko Suomen rannikon melonnasta?

Suomen Retkimelojien sinivalkonauha on melontaretki Suomen rannikkoa pitkin Ruotsin rajan ja Venäjän rajan välillä valinnanvaraiseen suuntaan, Virolahdelta Tornioon tai Torniosta Virolahdelle. Matkaa kertyy reitinvalinnoista riippuen 1200 – 1400 kilometriä ja aikaa useimmat varaavat vähintään kuukauden. Suomen Retkimelojien Sinivalkonauhan on melonut 150 melojaa vuodesta 1997. Näin pitkällä melontaretkellä moni kokee todeksi vanhan sanonnan – tärkeää on matka, ei päämäärä, vaikka perilel saapuminenkin on mukavaa. Todellinen elämysmatka Suomen rannikolla!

Sinivalkonauha – koko Suomen rannikko kerralla

  • Päätepisteet Virolahti ja Tornio
  • Ei muita pakollisia kohteita
  • Matkan minimissään arviolta 1200 km
  • Sinavalkonauhan on melonut 150 melojaa
  • Sinivalkonauhan säännöt 
  • Perustettu 1997

Kaikissa Suomen Retkimelojien nauhamelonnoissa käytetään aluksena käytetään kajakkia, avokanoottia tai sup-lautaa. Miehistö koostuu yhdestä tai useammasta melojasta. Välillä voi keskeyttää mutta matka jatkuu samasta paikasta. Vain meloen tehty matka otetaan huomioon. Retki tulee kokonaisuudessaan kulkea samaan suuntaan vesistöissä pelkästään melomalla, kunhan lähtö- ja päätepisteiden vaatimukset täyttyvät. Miehistön matka vesistössä pitää pystyä piirtämään yhtenäisellä viivalla lähdöstä maaliin.

Kuusi nauhaa: Sinivalkonauha, Saaristonauha, Vuoksennauha, Kymennauha, Kahden vesistön nauha ja Kymmenen järven nauha

Sinivalkonauha esiteltiinkin jo edellä ja se on Suomen Retkimelojien nauhamelonnoista vanhin. Myöhemmin on valikoimaan lisätty viisi muutakin, lyhyempää mutta yhtä mielenkiintoista nauhamelontaa.

Saaristonauha on matkaltaan vain puolet sinivalkonauhasta. Se lähtee Kastelholmasta tai Kotkasta. Matkan ideana on tutustua historiaan ja luonnon oloihin Suomenlahden saaristossa. Muista reiteistä poiketen saaristonauhan varrella on tutustumiskohteita, joista osa on pakollisia ja lisäksi on valinnan varaisia kohteita.

Saaristonauha – saariston historia ja kulttuuri tutuksi

  • Päätepisteet Kastelholman linna Ahvenanmaalla ja Fort Slava Kotkassa
  • Vierailukohteita 8
  • Valinnanvaraisia kohteita 5 vierailtavaa
  • Matka on keskimäärin 650 km
  • Saaristonauhan on melonut 34 melojaa
  • Saaristonauhan säännöt 
  • Perustettu 2006

Vuoksennauha tarjoaa kolme reittiä Nurmes – Lappeenranta tai Kiuruvesi – Lappeenranta. Kolmas reitti kulkee itärajalta Tahkolle. Reitit saa meloa myös toiseen suuntaan, mutta virtaamat ovat edullisemmat näin päin. Vuoksennauha tarjoaa kahdessa viikossa mittaisen nauhamelonnan. Noin 400 kilometrin matka kulkee kauneimmassa järvi-Suomessa Vuoksen vesistössä.

Vuoksennauha – parissa viikossa vesistön halki

  • Päätepisteet Kiuruvesi tai Nurmes ja Lappeenranta sekä Uukuniemi – Tahko
  • Ei muita pakollisia kohteita
  • Matka arviolta 385 km lyhimmillään
  • Vuoksennauhan melojia on 84 melojaa
  • Vuoksennauhan säännöt
  • Perustettu 2016

Kymennauhan reitti kulkee Kymijoen vesistössä Pielavedeltä Lahteen valinnanvaraiseen suuntaan. Tutuiksi tulevat niin Vesijärvi, Päijänne, Keitele jylhä kuin muutkin suuremmat ja pienemmät järvet.

Kahden vesistön nauhan reitti vie melojan Kymijoen vesistöstä Vuoksen vesistöön tai toisinpäin, valinnaiseen suuntaan. Sorsakoskella on noin 1 km maakannas ilman vesitietä, ja siinä on siirrettävä kalusto omin voimin. Retken toinen päätepiste on Jyväskylässä, toinen on Puumalassa.

Uusin tulokas on Kymmenen järven nauha. Melontanauhan reitti on Virrat – Hämeenlinna – Länkipohja. Reitti voidaan meloa jompaankumpaan suuntaan. Virroilla aloitus-/päätepiste on kirkonkylän venesatama. Länkipohjassa aloitus-/päätepiste on Länkipohjan taajaman uimaranta. Reitin eteläisin piste on Hämeenlinna, jonka kautta on kuljettava. Reitin varrella on pakollisia ja vapaaehtoisia kohteita, joissa melojan on käytävä retken edetessä.

Liity melojien jatkumoon ja ilmoittaudu

Nauhamelonnan idea on, että ilmoitat meille melonnastasi ennalta. Säännöistä keskeisimmät ovat, että voiman lähteeksi käy vain mela ja että reissun on oltava omavarainen. Toisin sanoen melojat etenevät itsenäisesti ja hankkivat ruokansa ja juomansa itse – toki kaupassa voi käydä. Voit myös itse valita suunnan. Lähtöpaikka on aina määritelty.

Nauhayhteyshenkilömme tavoitat sähköpostitse osoitteesta nauhat.retkimelojat@gmail.com

Mieluusti otamme myös tiedon, jos sinulla on julkinen matkapäiväkirja, niin voimme jakaa linkin muillekin, jos haluat ja annat luvan. Retki tehdään itse suunnitellen ja omalla vastuulla, mutta nauhavastaamme tai aiemmat melojat auttavat mieluusti. Kauttamme saat myös yhteyksiä eri seutujen melojiin.

Jokainen nauhameloja tai ryhmä tekee oman retkensä, omalla vastuulla. Nauhamelojana liityt nauhamelojien jatkumoon. Jokaiselle sääntöjen mukaan meloneelle annetaan Suomen retkimelojien nauhakunniakirja.  

Nauhamelontaan osallistuminen ei maksa mitään eikö edellytä Suomen retkimelojien jäsenyyttä. Suomen retkimelojien tarkoitus on edistää retkimelontaa Suomessa, ja tämä on yksi tapa siihen.

Muista että nauhamelonta ei ole kilpailu vaan elämäsi matka.

Mitä Suomen Retkimelojat tekee?

Suomen Retkimelojat ry Finlands Långfördspaddlarna rf on valtakunnallinen retkimelontaa edistävä yhdistys. Pidämme yllä nauhamelontojen listaa, jaamme kunniakirjat niistä sekä jaamme melontatietoa. Tämä tapahtuu esimerkiksi verkkosivujemme retkimelojat.fi kautta sekä Suomen retkimelojien Facebook ryhmän kautta. Yhdistys on kaksikielinen, emmekä paheksu englanniksikaan esitettyjä kysymyksiä melonnasta.

Suomen Retkimelojiin voi liittyä jäseneksi, kun haluaa edistää yhdistyksen tavoitteita. Jäsenhakemus on verkkosivuillamme. Nauhamelonta ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.

Tätä tiedotettamme saa vapaasti lainata kertomaan nauhamelonnoista ja kannustamaan ihmisiä melontaretkeilyyn. Vesillä tavataan!