1) Melontanauhan reitti on Virrat – Hämeenlinna – Länkipohja. Reitti voidaan meloa jompaankumpaan suuntaan. 

Virroilla aloitus-/päätepiste on kirkonkylän venesatama. Länkipohjassa aloitus-/päätepiste on Länkipohjan taajaman uimaranta. Reitin eteläisin piste on Hämeenlinna, jonka kautta on kuljettava. Koko retki on suoritettava yhden kalenterivuoden aikana ja samansuuntaisesti.  Reitin varrella on pakollisia ja vapaaehtoisia kohteita, joissa melojan on käytävä retken edetessä.

Hyväksyttävä suoritus edellyttää, ettei reittiä täydennetä tai paranneta käymällä lisäkohteissa jälkikäteen.

2) Melontareitin varrella on neljä pakollista tutustumiskohdetta, joissa melojan tai melojien on rantauduttava ja tutustuttava kohteeseen. Pakolliset kohteet ovat:

• Visavuoren museo Sääksmäellä
• Pyhän Ristin kirkko Hattulassa
• Hämeen linna Hämeenlinnassa
• Vehoniemen automuseo ja näkötorni Vehoniemen harjulla Kangasalalla

3) Melontareitin varrella on kaksitoista valinnaista luontokohdetta tai paikkaa, joista  melojan on tutustuttava ainakin kahteen. Valinnaiset kohteet ovat:

• Ruoveden kirkko ja  kirkonkylä
• Kurun Kirkonkylä
• Teiskon kirkko
• Teiskon Paarlahden järvivuono
• Laukon kartano (avoinna 25.6. – 25.8. ) 
• Lempäälän kirkko ja kirkonkylä 
• Rapolan linnanvuori, Voipaalan taidekeskus ja Sääksmäen kirkko, Sääksmäellä
• Pälkäneen kirkko ja kirkonkylä ja Kostianvirran linnake
• Hauhon kirkko ja kirkonkylä
• Auto ja liikennemuseo Mobilia Kangasalalla
• Eräpyhän virkistys ja luonnonsuojelualue Orivedellä, Längelmäveden keskiosassa
• Längelmäen kirkko

4) Lähdöstä ja maalintulosta on ilmoitettava kirjallisesti (kirje tai  sähköposti) Suomen Retkimelojien nauhavastaavalle. Otsikoi “Retkimelojien Kymmenen Järven nauha”.

Lähtöilmoituksessa tulee ilmoittaa:

• miehistön nimet ja kuka on pääedustaja
• miehistön syntymäajat (vuosi, kuukausi, päivä)
• miehistön osoitteet sekä mahdolliset s-postiosoitteet
• puhelinnumero kotiin sekä matkapuhelinnumero retken aikana
• retken lähtö- ja päätepiste (Virrat, Länkipohja)
• aluksen tyyppi (merkki ja malli)
• mukana olevat turvavarusteet
• aiottu lähtöpäivämäärä. Ilmoita toteutunut lähtöpäivä.
• melojan yhdistys (jos on)
• retkikunnan julkisen matkapäiväkirja kuten verkkosivut, blogi tai somesivu osoite (jos on) sekä, voiko yhdistys jakaa sen osoitetta.

5. Matka tulee suorittaa kajakki- tai kanoottiyksiköllä, kaksikolla tai sup-laudalla. Melottaessa kajakki- tai kanoottikaksikolla melojaparia ei saa vaihtaa matkan aikana eli molempien melojien on melottava koko reitti. Melojat kuljettavat itse varusteensa ja muonansa mukanaan ilman ulkopuolista avustusta. Saattoauton tai huoltoauton käyttö varusteiden täydentämiseksi tai vähentämiseksi ei ole sallittua. Melojat huolehtivat itse muonan hankkimisesta sekä mahdollisista korjauksista retken aikana. Melontaretken saa suorittaa useassa osassa, ja sitä on jatkettava kohdasta, missä retki keskeytyi.  Käynnit valinnaisissa ja pakollisissa tutustumiskohteissa on suoritettava sitä mukaa, kun retki edistyy.

6) Siirtyminen Tampereen maakannaksen yli eli Näsijärven ja Pyhäjärven välillä. 

Kajakin tai kanootin kuljettaminen Tampereen maakannaksen yli voidaan tehdä joko kärräämällä vesikulkuneuvo vanhaa uittotunnelia pitkin tai vaihtoehtoisesti auto- tai trailerikuljetuksena Santalahden Onkiniemen uimarannan ja Pyynikin uimarannan välillä.

(Uittotunneli odottaa tällä hetkellä Tampereen kaupungin kunnostuspäätöstä ja on toistaiseksi suljettu yleiseltä liikenteeltä. Tampereen kaupungin rakennuttamisjohtaja pitää mahdollisena, että esim. suuremman retkikunnan kulku uittotunnelin läpi voisi olla mahdollista, kun tunnelin avaamisesta sovitaan etukäteen.)

7) Päivittäiset melontaetapit on tarkoin merkittävä karttaan tai merikorttiin sekä kirjattava lokikirjaan, ja pakollisista tutustumiskohteista on erikseen mainittava vierailupäivä. Lisäksi 6 kuukauden  kuluessa retken päätöksestä toivomme kuvausta toteutuneesta reitistä. Kuvaus voi olla toteutettu monin tavoin: se voi olla päiväkirjamuotoinen, karttaan merkitty reitti, valokuvakooste, blogi tai vaikka  videomuodossa oleva kuvaus tai tallenne, josta ilmenee reitti pääpiirteittäin. Kuvauksesta ilmenevät retken kohokohdat sekä seikkoja, joista muut melojat reitillä saavat tietoa.

Aluksen eteenpäinviemiseen saa käyttää ainoastaan melaa, ei purjetta, ei moottoria, ei leijaa tai muutakaan apuvälinettä.

Retkeä ei kontrolloida matkan aikana. Miehistön melojakunnia on takeena sääntöjen noudattamisesta ja hän suorittaa melontavaelluksen omalla vastuullaan.

8) Retkimelojien Kymmenen Järven nauha ei ole kilpailu vaan tarkoituksena on tarjota seikkailu, haaste ja elämys, joita rahalla ei voi ostaa.  Tästä syystä Suomen Retkimelojat ry ei julkaise nauhan meloneiden henkilöiden retkipäivien lukumäärää.

Kaikki, jotka tämän säännön mukaan, yhden kalenterivuoden aikana ovat meloneet melontareitin ja matkansa varrella poikenneet sekä kaikissa pakollisissa tutustumiskohteissa että vähintään kahdessa valinnaisessa kohteessa,  saavat Kymmenen Järven nauhan riippumatta käytettyjen päivien määrästä. Samalle melojalle voidaan myöntää nauha useamman kerran.

9) Suomen Retkimelojat ry hallinnoi Kymmenen Järven nauhaa ja vastaa muun muassa tämän melontavaelluksen  suorittaneiden nimien julkistamisesta ja heidän matkaraporttinsa arkistoinnista.

Yhdistyksen hallituksella on lupa muuttaa Kymmenen Järven nauhan sääntöjä.

Kuten aina: omalla vastuulla.

Mahdolliset tiedustelut  liittyen Kymmenen Järven nauhaa pyydetään osoittamaan Suomen Retkimelojat ryn nauhavastaavalle.