Vuoksennauhan retkikohteita

Vuoksennauhan reitin varrella olevat mielenkiintoiset retkikohteet

Nurmes-Lappeenranta

 

  • Bomban talo sijaitsee mantereella Pielisen rannalla Nurmeksessa hyvänä kulttuurillisena aloituskohteena, johon kannattaa tutustua ennen melontaretken varsinaista aloittamista.
  • https://fi.wikipedia.org/wiki/Bomban_talo
  • Pielisen Paalasmaassa on lomamajat ja sauna, siellä voi myös yöpyä omassa teltassa.
    Maissa länsirannalla on Piiterin leirintäalue, jossa on myös hyvä sauna. Piiterin vieressä on tunnetun laulun ”Joensuun Ellin” kotikylä.
  • Kolin kansallispuisto (huomioi telttailurajoitukset kansallispuiston alueella) http://www.luontoon.fi/koli
  • Ahvenisen sillan vieressä on mukava kioski.
  • Uimaharjussa on kaupat kävelymatkan päässä, satamassa ei palveluja.
  • Koitere on hieno vanhoista Suomi-filmien kuvauspaikoista tunnettu erämaajärvi, johon on mahdollista meloa. Pitää kuitenkin huomioida että Jäsyksen-Palojärven reitillä on Pamilon voimalan kohdalla kanto-osuus ja joessa on koskia. Koitajoki on helpompi reitti, mutta sielläkin on 1-luokan koskia, jotka vastavirtaan meloessa voivat olla hankalia. Takaisin Pielisjoelle päin meloessa Koitajoki on luonnollisesti helpompi ja miellyttävämpi melontakokemus. Nämä joet ovat yhteen suuntaan meloen noin 25-35 km.
  • https://fi.wikipedia.org/wiki/Koitere
  • http://www.luontoon.fi/koitajoki
  • Jakokosken museokanavalla on sauna ja grillipaikka. Hyvät telttailupaikat
  • Joensuun venesatama ja leirintäalue ovat vierekkäin. Molemmissa on myös palveluja.
  • Höytiäinen on hieno järvi, jossa pystyy kiertämään monia kauniita paikkoja ja myös varsinaisia retkeilysaaria, kuten Jere, Jouhteninen ja Teerisaari. Höytiäisen järvellä on myös omat Facebook-sivut. Pitää kuitenkin huomioida, että järvelle päästäkseen joutuu kantamaan Höytiäisen kanavan yli pienen maaosuuden. Joki on noin 10 km pituinen. Luonnollisesti meloja joutuu myös palaamaan samaa reittiä takaisin Pyhäselälle. Koitere ja Höytiäinen ovat mahdollisia vapaaehtoisia kiertoreittejä kuten muutkin alueet, mutta koska järville pääsy edellyttää kanto-osuuksia, näitä ei ole merkitty karttaan erikseen.
  • https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6yti%C3%A4inen
  • https://www.facebook.com/groups/380303555044/?fref=ts
  • http://kajakkiprinsessa.blogspot.fi/2014/05/jere.html
  • http://www.luontoon.fi/jouhteninen
  • http://hoytiainen.jns.fi/tekstit/luonto_teerisaari.html

 

  • Pyhäselän jälkeen on Rantakylän venesatama, jossa on ravintola ja kauppa.
  • Pyhäselän jälkeen voi meloa suoraan Orivedelle kohti Paasselkää tai poiketa Haapaselällä Liperissä ja / tai Mustanselällä kiertää esim. Suoparsaaren ympäri Kiteellä. Nämä kumpikin lisälenkki yksittäin tekevät noin 50 km lisämatkaa. Haapaselän melonnan yhteydessä samalla tulee kierretyksi Oravisalon ja Varpasalon saaret.
  • Koivuniemen lomakylä on Rääkkylässä
  • Savonranta on huviveneilijöiden suosima paikka.

Yksi reittivaihtoehto kulkee Sääminginsalon saaren pohjoispuolelta.

  • Vihtakannan kanava on Savonrannan keskustan kohdalla. Kanavalta Savonlinnaan on Pyyveden ja Enonveden kautta matkaa noin 60 km.
  • Savonrannassa on myös Suomen sodan aikainen muistomerkki.
  • Hirviniemessä on hyvä telttailupaikka ja uimaranta.
  • Hanhivirralla on lossi
  • Sorsasalon eteläpuolelta pääsee suorinta reittiä Haponlahden kanavalle. Oravin kanava on tästä noin kolme kilometriä luoteeseen. Oravissa on myös ravintola, josta saa mm. Linnansaaren kansallispuiston alueen melontakarttoja.
  • Hietasaari on yksi hieno leirisaari grillikatoksilla varustettuna noin Oravin ja Savonlinnan puolivälissä Haukivedellä Varparannan kohdalla.

 

Toinen reittivaihtoehto kulkee Sääminginsalon saaren eteläpuolelta.

 

  • Raikuun kanavan kohdalta on matkaa Pihlajaveden ja Punkaharjun kautta Telataipaleen kanavalle alle 100 km suorinta reittiä.
  • Raikuun kanava on hieno nähtävyys Oriveden ja Puruveden välissä. Alueella on paljon erilaisia sotahistoriallisia nähtävyyksiä, erityisesti linnoitteita.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raikuun_kanava

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1134

  • Puruvedellä on Pihlajaniemen koillispuolella on leiripaikka ns. Linnasaaren ”laguuni”. Grillikatos ja huussi.
  • Kerimäen runsaista nähtävyyksistä yksi on Hytermän saari. Tämä on Romu-Heikin rakentama kaunis paikka. http://www.luontoon.fi/hyterma
  • Kerimäellä on vuonna 1847 rakennettu ”Maailman suurin puukirkko”, joka näkyy myös melko kauas kiikarilla katsoen. Mielenkiintoinen kohde myös käydä tutustumassa paikan päällä. Kerimäen uimarannan vieressä on myös yksi mahdollisuus leiriytymiseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kerim%C3%A4en_kirkko

  • Lusto (Suomen metsämuseo) on mieleenjäävä kohde (Punkaharjulla) Retretti on myös tunnettu nähtävyys Punkaharjulla.

http://www.etelasavonmuseot.fi/museot/punkaharjunmuseot/lusto.html

 

Kiuruvesi-Lappeenranta

 

  • Kiuruveden ja Haapajärven välissä oleva Kiurujoki on melottavissa ja on itsessään nähtävyys.

 

  • Iisalmen pohjoispuolella on Suomen sodan aikainen (1808-1809) taistelupaikka ja Koljonvirran leirintäalue saunoineen. Vieressä on myös Juhani Ahon kotipaikka. Paikallinen moottorisahataiteilija on tehnyt alueella upeita veistoksia puusta

 

  • Iisalmen satamassa on hyvä ravintola.

 

  • Nerkoonjärven jälkeen tulee Nerkoon kanava, josta pääsee meloen läpi.

http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/nerkoof.html

 

  • Ahkiolahden kanavalla on kahvila.

http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/ahkiolahtif.html

 

  • Maaningalla on palveluita, mutta nämä ovat kaukana.

 

  • Pohjois-Kallavedellä Särkkä ja Laivonsaari ovat parhaimpia leiriytymissaaria. Särkässä on myös mökki käytettävissä.

 

  • Kuopion matkustajasatama on hieno kohde poiketa.

 

  • Etelä – Kallaveden pohjoispuolella on Kotasaari, joka on 283 neliökilometrin pinta-alallaan Suomen sisävesien kolmanneksi suurin saari Soisalon ja Sääminginsalon jälkeen sekä koko Suomen viidenneksi suurin saari. Karhonsaaressa Kotasaaren länsipuolella ennen kuin suuren saaren kapeikko-osuus alkaa on myös laavu. Juurusvesi, Karhonvesi, Melavesi ja Roikanvesi ympäröivät saaren. Karhonvedellä Kotasaaren pohjoispuolella  Purtosaaressa on  myös maja retkeilykäyttöön. Riistavedellä on kanava ja Rötikössä Summan kanava, jotka erottavat saaren mantereesta. Kotasaaren pohjoispuolelta avautuu reitti myös Juankosken- Nilsiän sekä Vuotjärven ja Syvärin järvien suuntaan, on kuitenkin huomattava että tämä menee jo melko pitkälti pois Vuoksennauhan reitiltä. Kotasaaren kierto on kuitenkin itsessään hieno ja suositeltava vaihtoehto Kallaveden suoraan läpimelonnalle. Saari päättyy eteläpäässä Vehmersalmeen.

 

 

 

 

 

 

Tässä kohtaa on valittavissa joko Varkauden tai Heinäveden reitin suunta

 

 

Kohti Varkautta Soisalon saaren länsipuolelta

 

  • Etelä-Kallavedellä Hauto-Koistin saaressa on sauna, myös monissa muissa saarissa on autiotupia ja laavuja. kuten Vatasen saaressa ja Kuusi-Koistissa. Läpisaaret on myös hyvä kohde. Ritoniemi on komea leiriytymispaikka ja kannattaa muutenkin käydä tutustumassa. Alueella on vuonna 2010 lopettu tanssiravintola, lomamökkejä, tenniskentät ym. Hienot hiekkarannat. Pitää huomioida että palveluja ei enää nykyisin ole tarjolla, mutta paikka on muuten hieno.

 

 

 

  • Puutossalmen lossin jälkeen Sotkanselkä on iso avoin selkä, jota pitää osata varoa tuulisella säällä. Lossirannassa on myös kioski.

 

  • Konnuksen vanha on kanava Koiruksen selän jälkeen. Rannalla on myös ravintola ja museo.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Konnuksen_kanava Leppävirta on hieno kapeikko meloa läpi mantereen ja Leppäsalon välistä. Varkautta ennen Unnukassa on Kaita- niminen saari, jossa on sauna.

 

  • Pussilantaipaleen avokanavan vieressä on hotelli ja ranta jossa on hyvä rantautua.

 

Ennen Taipaleen kanavaa on satama ja ravintola

  • Varkauden jälkeen Haukivedellä on runsaasti leiripaikkoja.
  • Rantasalmella on Porosalmi ravintoloineen.
  • Rantasalmella on Torasalon saari. Saari on pinta-alaltaan 80 neliökilometriä. Se on Tiemassaaren kaakkoispuolella Kerisalonsaaren, Haapaselän ja Haukiveden välissä. Saaren pääsee  melomaan Haapaveden kautta Kupialan, Syväsalmen ja Lankilan salmista Kosulanlammen läpi Rantasalmelle. Tästä pääse eteenpäin  Suuren ja Pienen Raudanveden kautta. Saaren länsipuolelta kiertäminen on hyvä vaihtoehto Rantasalmen keskustassa poikkeamiseen, jos ei halua meloa suorinta reittiä Haukiveden ja Oravin kautta.
  • Varkaudesta Savonlinnaan on matkaa noin 80 km suorinta reittiä.
  • Varkaudesta etelään meloessa voi halutessaan kiertää Tiemassaaren ja Kerisalonsaaren ympäri Haapaselän kautta Kupialansalmen, Kosulanlammen ja Rantasalmen keskustan läpi samalla Rantasalon saaren kiertäen Raudanvedelle. Tästä pääsee taas takaisin Haukivedelle. Matkaa tulee vain reilu 10 km enemmän mitä suorinta reittiä tulisi ilman tätä Haapaselän saarten lenkkiä.

 

Kohti Heinäveden reittiä Soisalon saaren itäpuolelta

 

  • Etelä-Kallavedellä voi meloa joko suoraan Vehmersalmelle tai sitten kiertää Kotasaaren kautta, jolloin lisämatkaa tulee noin 40 km. Reitti kiertää Muuruveden ja Riistaveden kautta. Riistavedellä on kirkonkylä aivan venereitin varrella. Rötikössä on Summan kanava Riistaveden ja Kohmanveden välissä sekä Haisovanniemellä vastaavasti Haisovan kanava Kohmanveden ja Roikanveden välissä.

 

  • Vehmersalmella on seuraava uimaranta ja hiljaisen oloinen kahvilaravintola. Vehmersalmen satamasta voi lainata polkupyörää kauppamatkalle.

 

  • Suvasvedellä Kukkarinselkä on noin 6 km avonainen ylitys, jossa pitää olla tarkkana tuulen kanssa. Suvasvesi on yli 20 km pitkä järvi, jossa tuuli pääsee puhaltamaan tehokkaasti juuri tähän ylityskohtaanHauHH. Suvasvedellä on myös mahdollisuus yöpyä Metsärajon laavulla. Laavulle pitää nousta hieman ylämäkeä.  Pieni loisto erottuu veneväylän kohdalla, josta pääsee veneväylälle. Vasemmalla avautuu tässä kohtaa Vierunvuoren komeat kalliomaalaukset.

 

  • Paimensaari on hieno nähtävyys tällä matkalla Pouhansaaren pohjoispuolella. Saaressa on vanha museoitu maatila sekä paljon laiduntavia lampaita 🙂 Leiriytyminenkin onnistuu kohtalaisesti ellei pelkää lampaita liikaa. Palokin kohdalla voi rantautua halutessaan, muutaman kilometrin kävelymatkan jälkeen on mahdollisuus käydä tutustumassa mm. Ronttopuistoon ja Lintulan luostariin.

 

 

  • Varistaipaleen kanava on valvottu ja neljän sulun kanava yhteensä nousukorkeus on Suomen suurin. Kanavan yläpuolelta on myös ollut mahdollisuus vuokrata omakotitalosta huone ja käydä samalla saunasta uimassa kanavassa. Varistaipaleen jälkeen on kahden sulun Taivallahden kanava.

Pitää huomioida kuitenkin että Varistaipaleen kanavalle ja Valamoon lähtiessä matka pitenee merkittävästi, luostarilta pitää palata samaa reittiä päästäkseen takaisin ns. pääväylälle eli Heinäveden reitille. Kiertomahdollisuutta ei ole tässä kohtaa.

  • Seuraava on Karvion kanava, joka on avattavissa narusta vetämällä, samoin kuin Kermajärven jälkeen tuleva Kerman kanava ja Vihovuonteen kanava. Väärän kanava on avokanava. Pilpan kanava on myös narusta vetämällä avattava kanava.

 

  • Karvion kanavalla nopein tapa käydä kaupassa on nousta maihin sulun yläpuolella ja kävellä tien yli.
  • Sulun jälkeen on Karvion leirintäalue, jonka rantaan voi myös nousta esimerkiksi kaupassa käyntiä varten.
  • Kermajärvellä on Heinäveden kirkko, johon voi halutessaan kiivetä sekä myös useita hyviä leiriytymiseen sopivia saaria, kuten Vasarasaari veneväylän vieressä.

 

  • Kerman kanavan jälkeen on veneilijöiden suosima ravintola ja sauna. Kermakosken jälkeen oikealla on myös mahdollisuus saunalla varustettuun leirintäalueeseen.
  • Pilpan kanavan jälkeen Säynelahden rannalla on seurakunnan leirikeskus ja ravintola. Säynelahden lenkistä tulee noin 20 km lisämatkaa. Jos aikoo suoraan Kolovedelle, tämä menee reitistä hieman sivuun.
  • Koloveden kansallispuisto on hieno nähtävyys tässä matkan varrella, josta saa halutessaan merkittävästi lisäkilometrejä, noin 50 km tulee kun kiertää alueen ympäri. Paljon hienoja saaria, kalliomaalaukset tosin erottuvat melko huonosti. On myös mahdollisuus käydä luolassa. http://www.luontoon.fi/kolovesi
    Pyylinsaaren voi kiertää kummalta puolelta tahansa, matkassa ei ole suurta eroa.

 

  • Oravi; Saimaa Holiday Oravi, satamapalvelut, kauppa, ravintola, hotelli
  • Linnansaaren kansallispuisto: Linnansaaressa on kesäkioski ja sauna. Yöpyä voi teltassa tai mökissä. Linnansaaressa muita retkisatamakohteita nuotio ja telttapaikkoineen. Lisää tietoa Linnansaaren kansallispuistosta: . http://www.luontoon.fi/linnansaari/

 

  • Joutenvedellä on useita leiripaikkoja ennen Oravia

 

Savonlinna / Pihlajavesi-Lappeenranta

 

  • Savonlinnassa on mm. Saimaan luontokeskus Riihisaari
  • Olavinlinna on merkittävin nähtävyys Savonlinnassa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suvorovin_sotakanavat

http://www.nba.fi/projektit/suvorov/


  1. Telataipaleen kanava sijaitsee Sulkavalla. Pituutta kanavalla on 300 metriä. Kanavassa ei kulje vesiväylää. Kanava on kuitenkin melottavissa kajakilla tai kanootilla.
  2. Kukonharjun kanava on Puumalan ja Ruokolahden rajalla. Kanava on pituudeltaan 800 metriä. Kanavassa kulkee 1,0 metrin veneväylä. Kanava on louhittu osittain kallioon.
  3. Käyhkään kanava sijaitsee Ruokolahdella. Kanavan pituus on 350 metriä. Kanavassa ei kulje vesiväylää. Kanavan lähellä on hylky, joka on uponnut kanavan rakennustöiden aikana.
  4. Kutveleen kanava sijaitsee Taipalsaaren ja Ruokolahden rajalla Kyläniemen tyvessä. Pituudeltaan se on 100 metriä. Kanavasta kulkee 2,4 metrin laivaväylä, jonka alikulkukorkeus on 12,5 m. Kyläniemi on itsessään myös tutustumisen arvoinen saari. Länsipäässä on hienot rannat, grillikatos ja telttailumahdollisuus.

Luonteri; Retkisatamat; Korvensaari, Varteussaari, Pienpuoli, Makutsaari, Heposaari, Karihiekka, Raintsaari. Näköalapaikka; Neitvuori

  • Lietvesi; Rokansaaren virkistysalue, Siellä on kesäravintola/kahvila ja sauna. Telttailijoille on pohjoiskärjessä leiripaikat.
    Niinisaari; Liehtalanniemen museotila, Ravintola Niinipuu, Temolanviinitila, Sepänpaja, lomamökkejä
    Lietvedensillan kahvila, hienot näköalat, hyvät piirakat ja kahvi. Jäätelö valikoima hyvä.
    Lähellä olevia Retkisatamia mm. Yksköytinen
  • Petraselkä-Varisselkä-Liittokivenselkä; Retkisatamia; Taka-Ruuhonsaaret (sauna), Hietasaari (sauna), Värrätsaari
  • Yövesi; Mallaslinna( Jauhokangas), Astuvansalmen kalliomaalaukset,
  • Partakoski + Kärnäkosken linnoitus
  • Suur-Saimaa: Rastiniemien virkistysalue, Peräsaari, Huuhaanranta, Satamosaari, Pullikainen ja Ilkonsaaret
  • Kyläniemen jälkeen on mahdollisuus kiertää pidempi lenkki Ruokolahden suurten saarien ympäri ennen Lappeenrantaan saapumista. Näihin kuuluvat Äitsaari, Härskiänsaari, Mietinsaari ja Salonsaari. Lisämatkaa näiden saarten kierrosta tulee noin 50 km. Samalla on mahdollisuus nähdä ja käydä Vuoksenniskalla Imatralla, josta alkaa Venäjän puolelle Laatokkaan laskeva Vuoksen joki yläjuoksun kohdalta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksi
  • Retken päätepiste on Lappeenrannassa Myllysaaren uimaranta

Hyvä linkki liittyen Vuoksen vesistöön

http://www.joensuunkauhojat.net/mobiHiisi/kaikki.html

 

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin meloa jokainen retki omalla tavallaan ja muistaa että jokainen retki on aina ainutlaatuinen kokemus. Hienoa on myös löytää jotakin uutta, mitä ei ole etukäteisvinkeissä merkitty J

Lähteet:

Merimeloja 4/2001, 5/2001 ja 2/2002: 70-vuotisjuhlaretken 2 etappia 28.6.-15.7.2001

Matti Hovin melontamuistot