Katse horisonttiin 2020 – Med blick mot 2020

Katse horisonttiin 2020 -ohjelmasta

Vuosikokous 9.3.2014 hyväksyi Suomen Retkimelojien pitkän tähtäimen suunnitelman Katse horisonttiin 2020. Hallitus sai luvan toteuttaa ohjelmaa. Tavoitteena on mahdollistaa ja tukea suomalaista retkimelontaa.

Asioita joihin otamme kantaa voivat olla esimerkiksi kaavoitus, rantarakentaminen, kansallispuistojen käyttö ja vaikkapa jokamiehen oikeudet. Hallitus keskusteli ohjelmasta paljon viime vuonna ja hioi nyt hyväksyttyä ohjelmaa.

Hallitus voi esimerkiksi vastata kyselyihin retkimelonnan näkökulmasta. Tavoitteena on myös kirjata ylös asioita, joita voi ehdottaa kunnan liikuntatoimeen ynnä muuta pientä mutta käytäntöä tukevaa – hyödyksi koko Suomen retkimelojille.

Yksi uusi aloite nousi myös esiin ja se on lasten ja perheiden retkimelonnan mahdollisuudet. Ensimmäinen etappi on luoda lasten ja perheiden retkimelontakurssin ohjelmarunko jaettavaksi kiinnostuneille. 

Katse horisonttiin 2020 – programmet

Årsmötet 9.4.2014 godkände Finlands Långfärdspaddlares långtidsplan ”Katse horisonttiin 2020” – Med blick mot horisonten 2020. Styrelsen fick i uppdrag att förverkliga programmet. Målsättningen är att underlätta och stöda finländsk utfärdspaddling. Vi tar t.ex. ställning till planläggning, strandbyggande, användning av Nationalparker och allemansrätten. Styrelsen diskuterade programmet flera gånger i fjol och finslipar nu det godkända programmet.

Styrelsen kan svara på frågeformulär ur en paddlares perspektiv. Målsättningen är även att skriva upp saker som kunde föreslås för kommunens idrottsnämnd och därtill övrigt smått och gott som hjälper i det praktiska – till gagn för långturs- och rekreationspaddlingen i Finland.

Ett nytt initiativ har aktualiserats som gäller barns och familjers möjligheter till långfärds- och rekreationspaddling och utfärdspaddling. Första steget är att skapa en programram för paddlingskurser riktade till barn och familjer. Programmet kan delas ut till intresserade. 

Programmet ska översättas.

 

Katse horisonttiin 2020 –  toimintaohjelma

Suomen Retkimelojat 9.4.2014

Johdanto                      

Suomen Retkimelojat on perustettu suomalaisten retkimelojien yhteisöksi ja yhteydenpitoa tukemaan. Retkimelojien tiedonvaihto ja kontaktit oli merkittävä syy perustamiselle. Suomen Retkimelojat koordinoi Suomen rannikon ja Saaristonauhan meloneiden suorituksia sekä jakaa kunniakirjat ja -nauhat niistä.

Ympäröivä maailma ja melojat ovat muuttuneet. Esimerkiksi virtuaaliset mahdollisuudet pitää yhteyttä ovat muuttaneet ihmisten tapoja olla yhteyksissä. Siksi retkimelojien on katsottava tulevaisuuteen ja mietittävä, miten yhdistys parhaiten palvelee toimintansa ydintarkoitusta: retkimelonnan edistämistä, melontaretkeilijöiden yhteydenpitoa ja Sinivalko- ja Saaristonauha melontojen ylläpitämistä.

Kenelle

Suomen Retkimelojat oli alun perin suunnattu kokeneille melontaretkeilijöille, joilla tuli olla useamman pitkän retken kokemus. Näyttää siltä, että uudet ahkerat retkeilijät eivät aina löydä yhdistystä. Jäsenkriteerejä kevennettiin tarkoituksella, sillä suurempi seura voi vaikuttaa ja täyttää tehtävänsä paremmin. Nähtäväksi jää, kuinka tässä onnistutaan ja seuraan ei ole tullut suurta jäsenryntäystä. Lähivuosina tuleekin pohtia, olivatko alkuperäiset kriteerit paremmin jäseniä sitouttavia vaiko valitaanko jonkinlainen keskitie.

Nauhasuorittajat ovat luonteva jäsenkunnan osa ja tervetulleita jäseniksi. Todennäköisintä on, että melonnan harrastajat löytyvät muiden ulkoilmalajien harrastajista ja arkiliikkujista. Yksi kasvava trendi on myös ns. extreme-lajit, jollaisena retkimelonta osalle näyttäytyy.

Suomen Retkimelojat korostaa jokaisen omaa henkilökohtaista vastuuta retkillään – terve järki asianmukaiset varusteet ja sään kunnioittaminen ovat turvallisuuden ydin luonnossa liikkuessa.

Mitä

Suomen Retkimelojien tehtävänä on jakaa tietoa melonnasta ja edistää retkimelontaa Suomessa. Miten se tällä hetkellä katsottaessa lähitulevaisuuteen voisi tapahtua? Retkimelontaa edistää se, että melonnan aloittaminen on nyt helpompaa kuin aiemmin, seurojen määrän ja erilaisten kaupallisten melontapalveluiden lisäännyttyä. Samaan aikaan harrasteiden lajikirjo on kasvanut ja harrastajien pitkäjänteinen sitoutuminen yhteen lajiin on vähentynyt.

Retkimelojien jäsenehtojen ja nauhasuoritusten yksi olennainen osa on retkikertomus. Suomen Retkimelojat voisi entistä jäntevämmin kartoittaa Suomen melontaretkeilyalueita ja kertoa verkkosivuillaan näistä kohteista. Retkikertomuksien jäntevä esittäminen hyvin rakennetussa julkaisuympäristössä voi innostaa myös uusia melojia retkeilyn pariin.

Suomen Retkimelojat voisi myös pitää yllä tietoa hyvistä uusista melontareittikartoista sekä siitä, mistä niitä saa.

Miten innostaa yhteisölliseen melontaan

Melontaseurojen elinehto on, että ihmiset haluavat toimia yhdessä samanhenkisten kanssa. Kynnys liittyä joukkoon pitäisi olla matala. Yhdistys, kuten Suomen Retkimelojat, voi mahdollistaa pääsyn paikkoihin tai palveluihin, joihin kukaan yksittäinen meloja ei pääse. Kuitenkin houkutellakseen jäseniä, yhdistyksellä tulee olla henkisen yhteenkuuluvuuden lisäksi edes joitakin tapaamisia vuosittain.

Luontainen tapaamispaikka retkimelojille on tietenkin melontaretki, jollaista ei yksin pysty järjestämään. Retkimelojien pitkän tähtäimen suunnitelmassa onkin järjestää joka toinen vuosi sellainen retki, joka vaatii useiden osaavien ihmisten yhteistyötä, ja tuottaa retken jollaista muuten ei voitaisi tehdä. Tyypillisesti tällainen retki voisi suuntautua muiden maiden vesille.

Tapaamisia voi olla myös kotimaassa, mutta se edellyttää osallistujien houkuttelua mielenkiintoisella ohjelmalla ja kohteella. Toinen vaihtoehto olisi yhteiset kohteet, kuten pursiseura Merikarhuillakin: satojen satamien verkosto. Taloussyistä alkuun pääseminen vaatisi yhteistyötä kuntien tai esimerkiksi virkistysalueyhdistysten kanssa.

Miten edistää retkimelontaa Suomessa

Selkeä retkimelontaa kaventava tilanne on se, että rannat rakennetaan yhä tiiviimmin. Maihinnousu- ja yöpymispaikat vähenevät erityisesti etelärannikolla ja meren saaristossa.

Tämän retkeilymahdollisuuden säilyttämiseksi retkimelojien tulisi aktiivisesti pitää yllä jokamiehen oikeuksia sekä pyrkiä vaikuttamaan kaavoitukseen siten, että asutuille ja vapaa-ajan asutuille alueille jäisi vapaita alueita, joissa melontaretkeily on mahdollista.

Kansallispuistojen ja vastaavien retkeilyalueiden käyttösääntöihin tulisi vaikuttaa siten, että omin lihasvoimin liikkujille voitaisiin tarjota muutamia omia telttailu sallittu -paikkoja rantautumiskelpoisissa paikoissa. Näin melojan ei tarvitsisi kilpailla moottorialusten kanssa niukoista rantapaikoista.

Retkenvetäjien kouluttaminen nimenomaan melontavaellusten kaltaisille retkille voisi myös tukea retkimelontaa Suomessa. Retkimelojien kannattaa tehdä tämä yhteistyössä muiden koulutustoimijoiden kanssa, ja keskittyä omaan osaamisvahvuuteensa: pitkiin retkiin ja niiden järjestämiseen. Esimerkiksi ohjaajakoulutuksessa vaadittavia retkiä, joissa ohjaamisesta ja retkenvetämisestä kiinnostunut meloja on avustajana ohjaajana kartuttamassa kokemusta, voitaisiin järjestää vuosittain. Tämä sillä edellytyksellä, että retkelle löytyy järjestäjät.

Neljäs retkimelontaa tukeva toimintamuoto olisi hyvien karttojen pitäminen markkinoilla. Tällä hetkellä tilauskarttoja saa melko hyvin, mutta esimerkiksi melontareittikartat laaditaan usein EU-rahoituksella, ja kartan painoksen loputtua työ häviää taivaan tuuliin. Retkimelojat voisi yrittää vaikuttaa EU-matkailuhankkeisiin siten, että karttahankkeissa pitäisi ottaa myös vastuu kartan päivittämisestä ainakin seuraavan 10 vuoden ajan. Tai vaihtoehtoisesti verovaroin organisoitujen karttahankkeiden tuotosten tulisi olla tekijänoikeusvapaita, jotta kartat eivät vain katoaisi. Maanmittauslaitos tarjoaa myös ilmaista karttapaikkatietoa, jota voisi hyödyntää, jos osaavia jäseniä löytyy.

Hallinnon kehittäminen

Keskeinen kehitysidea Suomen retkimelojien hallinnolle on sen valtakunnallistaminen. Nykyiset verkkotekniikat mahdollistavat verkko- ja videokokoukset. Hallituksen kokoamisessa ei tarvitse ajatella kokouspaikkojen sijaintia. Näin seuran alkuperäinen tavoite toimia valtakunnallisena melojat yhdistävänä yhdistyksenä vahvistuu.

Toinen hallinnollinen tavoite on löytää uusia jäseniä. Pystyäkseen tehokkaammin toimimaan ja edistämään retkimelontaa laajasti seuran tulisi olla hieman nykyistä suurempi. Siihen voidaan päästä toiminnan houkuttelevuudella ja virtuaalisen retkimelojayhteisön aktiivisuudella, jolloin motivaatio seuraan liittymiselle säilyy. Jotta jäsenet pysyvät seurassa, on seuran oltava positiivinen, jonkin yhteisen identiteetin kokoama retkimelonnan yhteisö. Jäsenkriteerit tulee tarkastella ja samoin tavat houkutella jäseniä. Tämä vaatii määrätietoista retkimelojien löytämistä ja mukaan kutsumista.

 

Tiivistelmä tavoitteista katsottuna vuoden 2020 horisontiin:

  • Sinivalko- ja Saaristonauhan hallinnointi
  • Retkimelonnan yhteisöllisyyden ja tiedonjaon vahvistaminen reiteistä ja kartoista
  • Matkakertomusten julkaiseminen retkistä ja nauhasuorituksista sekä suomeksi että ruotsiksi
  • Vapaan rannan turvaaminen ja jokamiehen oikeuksien puolesta toimiminen
  • Vuositapaamisten järjestäminen ja merkittävän melontaretken organisointi joka toinen vuosi,
  • Hallinnon ja hallituksen toiminta verkossa valtakunnallisesti
  • Uusien jäsenten rekrytointi ja jäsenkriteerien päivittäminen siten että seura saavuttaisi ja pysyisi yli 100 jäsenen yhdistyksenä.

 

Suomen Retkimelojien hallitus esitti ohjelman vuosikokoukselle hyväksyttäväksi. Lähetekeskustelu käytiin kevään 2013 vuosikokouksessa. Lopullinen ohjelma hyväksyttiin vuosikokouksessa 9.4.2014 hallituksen toteutettavaksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s