Ruotsin länsirannikolla

Ajomatka Tukholman laivarannasta Göteborgiin on samaa luokkaa kuin Helsingistä Iisalmeen. Matkalla saa hyvän käsityksen Ruotsin maaseudusta. Vaihtoehtoiset ajoreitit sivuavat suurten järvien Vänernin ja Vätternin sekä Mälarin rantoja. Göta-kanava ylitetään molemmilla retiteillä. Vänernin rannalla Sjötorpetissa, jossa kanavaosuus alkaa on mahdollisuus tutustua sulkuihin ja paikan palveluihin – kioskista ostettu savuankeriaan pätkä oli verratonta.

Stockenin kylä ja leirintäalue ovat kalliosaarien avomerestä erottamia. Leirintäalue palveluineen on erinomainen melontaretken lähtö- ja paluupiste, johon voi turvallisesti jättää auton pitemmäksikin aikaa. Tarkoituksenani oli meloa ensin pohjoiseen Sotenin kanavalle asti ja sieltä takaisin, yöpyä Stockenissa ja jatkaa sitten etelään ainakin Marstrandiin asti. Mitään tarkkaa suunnitelmaa ei kuitenkaan etukäteen voinut tehdä, sillä kaikki riippuu aina kuitenkin viime kädessä säästä. Hyvällä säällä olisi ollut mahdollisuus täysin erilaisiinkin meno- ja paluureitteihin.

Lähtö pohjoiseen alkoi saariston suojassa kohtalaisessa lounaistuulessa. Noin viiden kilometrin melonnan ja Gullholmenin tiiviin ja kuvauksellisen kauniin entisen kalastaja-, nykyisen lomakylän jälkeen alkoi avoinainen osuus. Sen vaihtoehtona olisi ollut pitempi sisäreitti Malön ja Flatön kapeikkojen kautta. Meri näytti kuitenkin suhteellisen rauhalliselta ja kirjoituksissa varoitetun Islandsbergetin jyrkkärantaisen kärjen ohitus helpolta.

Toisin kuitenkin oli. Jo reilun puolen kilometrin melonnan jälkeen näyttivät Lysekilin suunnasta väylällä vastaan ajavat moottoriveneet keikkuvan aalloilla oudon levottomasti. Syy selvisi pian: epäsäännöllinen ja sekava ristiaallokko, joka Islandsbergetin kärjen kohdalle tultaessa vain paheni heijastusaaltojen liittyessä mukaan. Myöhemmin kuultiin, että alueelle osuvat myös viereisen Ellösin lahden vuorovesivirtaukset. Hiemankin kovemmalla merenkäynnillä tai suoralla länsituulella se olisi ollut kajakilla menemätön paikka.

Loppumatka Lysekilin kaupunkiin olikin edelliseen verraten helppoa. Matkalla ylitetään Ruotsin ainoa oikea vuono Gullmarn, jonka keskisyvyys on 120 metriä ja jonka erottaa merestä matala kynnys. Vuono on luonnosuojelualuetta ja sen kylmiltä vesiltä tavataan samoja kalalajeja kuin 700 metriä syvässä Skagerrakistakin. Veden suolaisuus on 3,5%. Näiden vesien runsaslajista kalafaunaa on mahdollisuus nähdä ja ihailla Lysekilin rannalla olevassa Havets Hus-akvaariossa, johon johdetaan vuonon merivettä. Katsoja kulkee tavallaan kalojen seassa; lasirakenteisen tunnelin yli uivat rauskut, hait ja monet muut meillä kotimaassa tuntemattomat kalalajit.

Stora Skeppholmenilla pidetyn maatauon jälkeen ylitettävänä oli noin 4 km:n selkä, jota meloessa saattoi huomata tuulen selvästi voimistuneen ja aallokon kasvaneen. Niinpä seuraavan selän ylitys jäikin siltä päivältä tekemättä ja leiripaikka löytyi Blackhall-nimiseltä lähisaarelta. Apuna  oli Orust Kajakin julkaisema ”Paddla och tälta i Bohuslän”. Siinä on osoitettuna  alueen kelvolliset telttapaikat, joita ei todellakaan ole liikoja. Rantautumispaikka oli tuulensuojassa mantereen puolella ja vastarannalla näkyi tuulivoimaloita ja Scanraffin öljynjalostamon piippuja. Ei mikään luonnonkaunis näkymä, mutta leiripaikkana oivallinen.

Yön aikana tuuli voimistui vielä ja kääntyi enemmän länteen. Suunnitelmiin oli järkevää tehdä muutos ja kääntyä saariston suojassa takaisin Lysekilin suuntaan. Niin jäi kauniiksi kehuttu Sotenkanalen Smögenin kalastajakylän pohjoispuolella tällä erää näkemättä.

Taajamien uimarannat osoittautuivat hyviksi rantautumispaikoiksi. Niissä on sopivan ranta ja  niissä on totuttu vaatteiden vaihtoon rannalla. Niin Lysekilissäkin, josta akvaariovierailun ja proomuravintolan jälkeen matka jatkui Gullmarninivuonon yli suojaisille sisävesille. Täällä maisemat muuttuivat kuin taikaiskusta vehreiksi ja lehteviksi. Evert Tauben lauluista tutut Bassholmenin, Flatön ja Malön ”strömmar” olivat laskuvedellä paikoitellen niin matalia, että se hidasti kajakin kulkua. Nämä hiekkapohjaiset salmet olivat sini- ja muiden simpukoiden sekä harmaahaikaroiden valtakuntaa. Tämä meilläkin yleistymässä oleva komea lintu oli merimetsojen kanssa leimaa antava lintulaji koko retken ajan. Päivä päättyi sateiseen iltaan ja saapumiseen takaisin Stockenin leirintäalueelle. Mökkimajoitus mukavuuksineen tuntui upealta.

Kolmantena päivänä melonta jatkui lounaisessa vastatuulessa saariston suojassa Mollösundin ja Skärhamnin kautta etelään kohti Marstrandia – Ruotsin länsirannikon purjehtijoiden mekkaa. Yhdelle teltalle riittävä leiripaikka löytyi illalla lähes sattumalta saariston suojassa taakse vilkaistessa. Sopivia rantautumis- ja leiripaikkoja oli tällä Tjörnin saaren rannikko-osuudella todella niukasti ja sama lahukka sai palvella leiripaikkana paluumatkallakin seuraavana iltana.

Menosuunnitelmaa saarella sijaitsevaan Marstrandin kaupunkiin oli viisasta muuttaa kun oli saanut tuntumaa Åstolin saarien välisillä selillä yli kaksimetriseen allokkoon, joka sivuvastaisessa navakassa lounaistuuless pyrki murtumaan harjoiltaan. Suora reitti Marstrandiin olisi tietänyt pitkää vastatuuliosuutta joten vaihtoehto Koön itäpuolitse Mittsundin kautta sai kelvata. Kun rantautumismahdollisuuksista itse kaupungissa ei ollut varmaa tietoa, niin oli varminta rantautua Instön ja Koön välisen sillan luo ja kävellä runsaan kahden kilometrin matka kaupunkiin vievälle lautalle. Marstrandin kaupunkinäkymää hallitsee vaikuttava Karlstedts fästning-niminen 1600-luvulta peräisin oleva linnoitus, joka kuningas Kaarle Kustaa rakennutti  Roskilden rauhan jälkeen alueen tultua 1658 Ruotsin hallintaan. Linnoituksesta, jonka sjainti puolustuksen kannalta ihanteellinen, on mahtavat näkymät Västerhavetille joka suuntaan.

Marstrand on kesäkaudella erittäin vilkas loma- ja purjehduskaupunki. Nyt oli vilkkain sesonki takana päin ja useimmat myymälät, krouvit ja kahvilat kiinni. Ruokapaikka löytyi kuitenkin paikallisesta Värdshusetista, jonka terassilla söin elämäni kalleimman kalakeiton – ja yhden parhaimmista. Siitä ei ollut perunoita tai muita kasviksia – äyriäisiä ja katkarapuja eri kalalajien lisäksi kylläkin. Liikkuminen kaupungissa oli korkeuseroista ja autojen puutteesta johtuen miellyttävää ja meren läsnä olon saattoi aistia koko ajan. Kaupungin venesatamiin on purjeveneillä aina suojainen pääsy joltakin sen kolmelta tulosuunnalta, mikä tekee siitä veneilijän kannalta ihanteellisen.

Martrand Kajakista löytyneen merikortin perusteella saattoi melontaa jatkaa uskomatoman kapean ja matalan salmen kautta kaupunkiin ja sieltä pohjoisen sisääntuloväylän kautta avomerelle.

Oli perjantai-ilta, minkä huomasi selvästi voimakkaasti lisääntyneestä auto- ja veneliikenteestä. Tuuli oli tyyntynyt päiväisestä miellyttäväksi,  paluureittiin nähden sivumyötäiseksi, mikä yhdessä lähes pilvettömän sään kanssa suorastaan kutsui melomaan avomeren reunaa laskeutuvan ilta-auringon valossa.

Kaupungista ostettu paikallislehti kertoi lauantaina purjehdittavasta Tjörn runt-kilpailusta. Skärhamnin upouuden pohjoismaisen akvarellimuseovierailun jälkeen aurinkoisella ulapalla näkyi lauantaina pohjoiseen suuntaavia veneitä pallopurjeet myötätuuessa pullollaan. Heikon tuulen vuoksi veneiden vauhti oli kuitenkin niin hidas, että melominen oli nopeampaa. Kohtaaminen osui kolmisen kilometriä pitkän Kyrkesundin kapeikon kohdalle. Salmen molemmilla puolilla oli satamäärin katsojia sekä maalla että veneissä. Melonta koko purjevenelaivaston ohi tällaisissa olosuhteissa oli tosi mahtavaa.  Uintitauon ja Mollösundin ruokailun jälkeen paluumatka Stockeniin tapahtui lähes menomatkan reittiä.

Stockenissa oli päättynyt kajakkisymposiumin ensimmäinen päivä ja osanottajat – kaikkiaan 135 ja 30 ohjaajaa Nigel Fosterin johdolla – olivat kokoontuneet  ruokailuun ja illanviettoon. Monien parin vuoden takaisten tuttujen tapaaminen kruunasi retken.

MATTI SEPPÄNEN

Horisontti 2/2000

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s